Kalatalousalan osaajapulan ratkaisemiseksi tehty selvitys ehdottaa useita toimenpiteitä. Merkittävin esitys on kalatalouden ammattikorkeakoulutuksen aloittaminen uudelleen. Koulutuksen lisäksi tulee panostaa TKI-toimintaan, alan vetovoimaan ja yhteistyöhön.

Kalatalouden koulutuksen kehittämisen yksi suurimmista esteistä on alan ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen puuttuminen. Näin todetaan maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa selvityksessä, joka luovutettiin keskiviikkona 12.6. ministeri Sari Essayahille.

Selvityshenkilö, MMT Susanna Kumpulaisen tehtävänä oli selvittää kalatalouden koulutuksen nykytila ja valmistella esitys alan koulutuksen kehittämistoimenpiteiksi.

Selvityksessä ehdotetaan kalatalouden koulutuksen aloittamista osana Turun ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan insinööri (AMK) -koulutusta. Yhteistyökumppanina toimisi Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), johon keskitettäisiin kalatalouden ylempi AMK-koulutus. AMK-tasoinen kalatalousalan koulutus päättyi Suomessa vuonna 2010.

Koulutuksen ja urapolkujen kehittämisen lisäksi ammattikorkeakoulujen roolina olisi kehittää kalatalousalaa. 

”Kalatalouden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) tulee vahvistaa ammattikorkeakoulujen osaamisella. Tähän tulisi kytkeä opetustoiminta ja yritysten kehittämishaasteet”, Kumpulainen sanoo.

Viiden vuoden sisällä alan eläköitymiset ovat johtamassa siihen, että pelkkä koulutuksen lisääminen ei pysty vastaamaan osaajapulaan ilman ulkomaista työvoimaa. Selvityksen mukaan tähän tulee varautua hyödyntämällä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPAn) rahoitusmahdollisuudet ja erilaiset koulutusmenetelmät, joita ovat mestari-kisälli, työssäoppiminen ja harjoittelu.

Kalatalousalan vetovoimaa ja yhteistyötä parannetaan

Selvityshenkilö ehdottaa myös, että alan vetovoimaa ja tunnettuutta lisätään kampanjalla ja että vetovoimatyö vakiinnutetaan osaksi alan toimintaa. Viestinnässä tulisi tuoda esille kalatalouden vahvuuksia, joita ovat ympäristöystävällisyys, eettisyys, kala terveellisenä ja suositeltuna ravinnonlähteenä sekä alan merkityksellisyys huoltovarmuuden kannalta.

Lisäksi raportti esittää kalatalousverkoston toiminnan vahvistamista siten, että tiedon kulku ja yhteistyö paranevat.

”Kalatalouden vahvuus on paikallislähtöinen kehittäminen. Kala-aktivaattorien yhteistyötä tulisi tiivistää kalatalousverkostossa niin, että koulutukseen, vetovoimaan sekä TKI-toimintaan liittyvät hankkeet olisivat valtakunnallisesti hyödynnettäviä”, Kumpulainen sanoo.

”Selvitys on erittäin tarpeellinen kalatalouden tulevaisuuden kannalta. Koulutusmahdollisuudet ovat kehittämisen ytimessä”, ministeri Sari Essayah sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla yhteistyössä opetushallinnon kanssa muodostetaan kalatalousalan järjestöistä ja keskeisistä toimijoista verkosto tukemaan raportissa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden edistämistä ja toimien priorisointia.

Liitteet
Selvitys: Kalatalouden koulutuksen tulevaisuuden kehittämistarpeet – Kalakoulusta akvaattiseen biotalouteen
Edellinen tiedote MMM:n tiedote aiheesta
Kalatalouskoulutusselvitys Hankeikkunassa

Tavoitteena kalatalouden huomattava kasvu

Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on kalatalouden huomattava kasvu ja kalaomavaraisuuden nostaminen. Kalatalouden yritykset ovat tehneet viime vuosina merkittäviä panostuksia kasvu- ja kehittämistoimiin.

Yritykset ovat nostaneet yhdeksi keskeiseksi pullonkaulaksi ammattimaisen ja osaavan työvoiman saannin. Myös hallinnossa huoli osaajapulasta on kasvanut tulevien eläköitymisien myötä.

Kalatalouden koulutus on Suomessa ajettu osittain alas, kun iktyonomin (AMK) koulutusta ei enää järjestetä. Jäljelle jäänyt koulutus ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin kärsii opiskelijapulasta ja heikkenevistä oppimisympäristöistä.

Maa- ja metsätalousministeriön selvityksessä valmisteltiin kalatalouden koulutuksen kehittämistoimenpiteet, jotta laadukas kalatalouden koulutus ja osaaminen voidaan varmistaa tulevaisuudessa. Työ jatkuu seuraavaksi muodostettavassa verkostossa.