Sisävesillä monipuolinen mahdollisuus kalankasvatuksen kestävään kehittämiseen

Jani Pulkkinen / LUKE

Sisävesien kalankasvatuksen kehittäminen on usein jäänyt vähemmälle huomiolle merikasvatuksen suuren volyymin takia. Viime vuosina kiertovesikasvatuksen yleistyminen on tuonut huomiota myös sisävesille mutta eri kalankasvatusteknologioiden hyödyntäminen monipuolisesti voi tuoda parhaan kansantaloudellisen edun kotimaisen kalan käytön edistämisessä. Myös sisävesillä ravinnepäästöt ovat olleet tuotannon rajoittavia tekijöitä ja uusimman ympäristönsuojeluohjeen mukaan kaikilla uusilla sisävesilaitoksilla tulisi olla tehokas kiintoaineiden talteenotto.

Sisävesialueilla on useita verkkoallas- ja läpivirtausteknologiaan perustuvia laitoksia, mutta laitosmäärät ovat olleet tasaisessa laskussa. Vaikka näillä laitoksilla ravinteiden talteenotto voi olla mahdotonta, voidaan silti pyrkiä ehkäisemään tuotannosta johtuvia haitallisia vaikutuksia laitoksen sijaintia ohjaamalla. Merialueen sijainninohjaussuunnittelun perusaatteet toimivat siis myös hyvin sisävesialueille, jolloin voidaan valita parhaita alueita kalankasvatukseen taloudellisen-, sosiaalisen- ja ympäristökestävyyden kannalta. Keväällä 2016 julkaistussa Oulu- ja Iijoen sijainninohjaussuunnitelmassa tunnistetuille hyville tuotantoalueille onkin myönnetty viime vuosina lisätuotantolupia. Sijainninohjauksen suurimpana ajurina ovat ympäristövaikutukset ja ravinnekuormitus voidaan kohdistaa alueille, joissa laimenemisolosuhteet ovat suotuisat tai käyttää hyödyksi jo valmiiksi ihmisen muokkaamia kohteita kuten voimalaitosten patoaltaita. Sisävesillä voidaan lisäksi mallintaa ravinnekuormituksen vaikutuksia ja kulkeutumista alapuolisiin vesistöalueihin SYKEn vesistömallijärjestelmän avulla.

Kalankasvatusteknologian toisessa ääripäässä on kalojen kiertovesikasvatus. Veden kierrättämisen ja itse prosessin toimivuuden takia toteutettavan kiintoaineiden poiston takia ravinteet ovat pienemmässä vesimäärässä ja sen myötä kustannustehokkaammin poistettavissa verrattuna perinteisiin menetelmiin. Viime vuosina lupamäärät ovat olleet voimakkaassa kasvussa ja lupia on jo myönnetty yli 8 miljoonan kilon vuotuiseen tuotantoon mutta tämä ei ole vielä realisoitunut tuotantomääriin. Rakentamisesta täyteen tuotantoon on kestänyt, sillä tuotannon skaalautuvuus ja uuden teknologian käyttöönotto ovat osoittautuneet hankalaksi. Taloudellinen kestävyyttä ei ole vielä osoitettu, mikä voi toki myös liittyä edellä mainittuun, sillä suurimmat laitokset eivät ole vielä toimineet niihin suunnitelluilla tuotantokapasiteeteillä. Kiertovesikasvatus on myös maailmalla suuressa kasvussa sekä tuotannollisesti että tutkimuksellisesti, jolloin parhaita kokemuksia ja käytäntöjä voitaisiin pyrkiä hyödyntämään enemmän kotimaan tuotannossa.

Kahden teknologisen ääripään lisäksi sisävesillä voidaan kasvattaa kalaa myös osittaiskiertojärjestelmien avulla, jotka kierrättävät ison osan vedestä mutta ilman biologista ammoniumtypen suodatusta. Veden kierrättämisen takia kiintoainetta otetaan tehokkaasti talteen, jolloin fosforikuormitus voi pienentyä mutta typpi on edelleen liuenneena suuressa vesimäärässä ja sen poistaminen on taloudellisesti ja teknisesti haastavampaa. Yksinkertaisemman tekniikan takia investointi- ja käyttökustannukset ovat täysiä kiertovesilaitoksia edullisemmat. Sijainninohjaussuunnittelun hyödyntäminen sekä luonnollisiin menetelmiin, kuten kosteikkoihin perustuvat menetelmät typpikuormituksen vaikutuksen pienentämiseksi voivat mahdollistaa osittaiskiertojärjestelmien tehokkaan hyödyntämisen sisävesien kalatuotannossa. Luke Laukaan kalanviljelylaitoksella tehdään tutkimusta myös osittaiskiertojärjestelmien kehittämiseksi mm. modulaarisen konttikasvatuksen parissa.

Sisävesien hyödyntämisellä on tärkeä rooli kotimaisen kalan edistämisohjelman käytäntöön saattamisella. Erilaiset tekniikat mahdollistavat kalankasvatuksen sijoittamisen monipuolisesti ympäri maan ja näitä kaikkia menetelmiä tulisi hyödyntää, jotta kalankasvatukselle asetetut tuotantotavoitteet täyttyvät. Sisävesillä erityisesti poikaskasvatus on avainasemassa mutta tuotantomääriin suhteutettuna kiertovesikasvatuksella tulee oleman tärkeä rooli tavoitteiden täyttämisessä.