8.5.2019
Suomalainen sijoittajaryhmä aikoo investoida 15 miljoonaa euroa kotimaisen kalan kiertovesikasvatuslaitokseen. Sijoittajat ovat ostaneet tätä tarkoitusta varten Stora Enson entisen aaltopahvitehtaan Heinolan Sahanniemessä. Kiinteistöön rakennetaan moderni kirjolohikasvattamo. Täydessä tuotantovaiheessa laitos työllistää yli 50 henkilöä.
Kiertovesikasvatus on maalla tapahtuvaa laitoskasvatusta. Kalat kasvavat tehdaskiinteistöön rakennettavissa suurissa altaissa. Kasvattamolle rakennetaan oma vedenpuhdistamo, jonka avulla varmistetaan, ettei ympäristölle aiheudu toiminnasta haittaa.
”Kalankasvatuslaitos on huolella mietitty hanke, joka sopii mainiosti Heinolan strategiaan, hyödyntää alueemme vahvuuksia ja lisää alueen elinvoimaisuutta. On hienoa, että tyhjillään ollut tehdaskiinteistö saadaan uuteen innovatiiviseen käyttöön, jossa hyödynnetään teknologiaa ympäristöystävällisemmän proteiinituotannon lisäämiseksi. Kaupunki suhtautuu hankkeeseen erittäin myönteisesti ja tukee osaltaan sen etenemistä seuraavissa vaiheissa”, Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen sanoo.
”Neuvottelut Stora Enson kanssa etenivät nopeasti. Kalankasvatuslaitos tuo seudulle uutta liiketoimintaa vastuullisella ja ekologisesti kestävällä tavalla”, hankejohtaja Markus Lindberg sanoo.
Kestävästi kasvatetulle kotimaiselle kalalle on suuri kysyntä. Kotimainen kasvatettu kala on esimerkiksi WWF:n kuluttajan kalaoppaan suosittelema kala. Ruoantuotanto on suurten muutosten äärellä, ja kasvatetulla kotimaisella kalalla on siinä merkittävä rooli.
”Investointi kalankasvatuslaitokseen on hyvä uutinen niin alueen elinvoiman ja työllisyyden kuin laajemmin sinisen biotalouden kannalta. Sinisen biotalouden painopistealueet perustuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Suomi voi tarjota näihin haasteisiin kilpailukykyisiä ratkaisuja, kun julkinen ja yksityinen sektori tekevät tavoitteellista yhteistyötä”, sanoo johtaja Jarmo Paukku Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.
Ensimmäisessä vaiheessa laitoksen suunniteltu tuotanto on noin miljoona kiloa vuodessa. Tulevaisuudessa tuotanto on mahdollista nostaa kolmeen miljoonaan kiloon vuodessa ja laajentaa useampaan kalalajiin. Tuotannon kasvu toteutetaan vaiheittain riippuen markkinakysynnästä. Investoinnilla on alueelle myös merkittäviä kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi kalatuotteiden jatkojalostuksen osalta.
”Suomeen tarvitaan tämän kaltaisia hankkeita. Valtion tavoitteena on kolminkertaistaa Manner-Suomen vesiviljelytuotanto 20 miljoonaan kiloon vuoteen 2022 mennessä. Heinolan laitoksella on tässä tärkeä rooli”, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Timo Halonen toteaa.
Hankkeen taustalla on kotimaisen sijoittajaryhmän kattava selvitystyö kiertovesikasvatuslaitoksen toiminnan käynnistämisestä ja kehittämisestä. Ryhmä koostuu yksittäisistä suomalaisista sijoittajista ja perheyhtiöistä, joilla on myös hankkeessa tarvittavaa tietotaitoa. Alkuvaiheen selvitystyössä sijoittajaryhmän kumppanina on toiminut HTM Yhtiöt.
Sahanniemen tehdaskiinteistössä on kalankasvattamolle varattuna yli 25 000 neliömetriä. Uutta liiketoimintaa puoltavat hyvä infrastruktuuri, alueen laadukas viileä vesi sekä Heinolan keskeinen logistinen sijainti.
”Kalankasvatus on investointi tulevaisuuteen. Se on yksi kestävimpiä proteiinituotannon muotoja ja auttaa vähentämään tuontikalan osuutta. Se on vastuullista ruoantuotantoa”, Lindberg toteaa.
Lisätietoja: Markus Lindberg, hankejohtaja, p 0400 440 290
YLE: Heinolaan suunnitellaan manner-Suomen suurinta kalankasvattamoa.
Suomalainen sijoittajaryhmä on ostanut Stora Enson entisen aaltopahvitehtaan Heinolan Sahanniemessä. Kiinteistöön on tarkoitus rakentaa moderni kiertovesi-kasvatuslaitos, jossa kasvatetaan kirjolohia.
Sijoittajien kumppanina on toiminut selvitysvaiheessa muun muassa raudoitteiden ja betoniteräksen valmistaja HTM-Yhtiöt Oy.
– Tavoitteena on, että pystyisimme korvaamaan kotimaisella kalalla norjalaisen lohen syöntiä, sanoo hankejohtaja Markus Lindberg HTM Yhtiöt Oy:stä.
– Siirrämme kalankasvatuksen sisätiloihin teollisuushalliin. Isoissa kasvatusaltaissa kalojen kasvuolosuhteet voidaan pitää optimaalisina. Lämpötilat kunnossa ja happitasot oikeina, jatkaa Lindberg.
Tehtaan tiloihin tulee jopa sata allasta, jossa voitaisiin kasvattaa jopa kolme miljoonaa kiloa kalaa vuodessa.
Laitos voisi nopeimmillaan olla toiminnassa kolmen vuoden kuluttua. Laitos voi työllistää jopa yli 50 henkilöä. Laitoksen arvioidaan maksavan 15 miljoonaa euroa.
– Heinolasta löytyi soveltuva kiinteistö valmiina kohtuulliseen hintaan. Alueella veden laatu on hyvä. Sillä on vaikutusta kalojen makuun, perustelee hankejohtaja Lindberg Heinolan valikoitumista kiertovesikasvatuslaitoksen sijoituspaikaksi.
Kaupunginjohtaja Jari Parkkonen: Heinolan vetovoima kasvussa
Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen iloitsee kalankasvatuslaitossuunnitelmasta ja tyhjillään olleen tehdaskiinteistön saamisesta tuottavaan käyttöön.
– Tällä hetkellä kaupungissa ei ole juurikaan suuria teollisuuskiinteistöjä tyhjillään. Näemme, että elinkeinoelämässä on aika kova luotto Heinolan vahvuuksiin ja logistiseen sijaintiin.
Kaupunki tukee hankkeen etenemistä, mutta ei sijoita siihen rahaa. Seuraava askel on Parkkosen mukaan tarvittavien ympäristölupien hankkiminen.
Heinola on tehnyt paljon työtä uusien yritysten saamiseksi kaupunkiin. Yhtenä esimerkkinä Parkkonen nimeää teollisuusalueen kaavoittamisen Vierumäelle.
– Ajoitus on erittäin täydellinen, koska sinnekin on tullut erittäin paljon kyselyitä.
Parkkonen kertoo, että moni yritys etsii yhteistyötä muiden yritysten kanssa ja haluaa muun muassa hyödyntää toisten yritysten tuotannossa syntyviä materiaalivirtoja. Tämä kiertotalouden imu näkyy Heinolasta kiinnostuneissa yrityksissä.
Kaupunginjohtaja luottaa, että kalankasvatuslaitos tulee kaupunkiin.
– Mukana on vakavaraisia ja vakavasti otettavia tahoja, jotka ovat nyt julkistaneet suunnitelman. Uskon, että jollain aikavälillä tämä homma saadaan maaliin. Työtä täytyy vielä tehdä ennen kuin päästään joulupöydästä heinolalaista lohta syömään.