Suomalainen kalatalous ympäristövastuullisuuden suunnannäyttäjänä

Pro Kala Ry 4.6.2018

Suomalaisella kalataloudella on maailman ympäristöpäivänä aihetta iloon. Toimintatapojen aktiivinen kehittäminen on tuottanut tulosta, ja kalataloutemme kelpaa maailmalla esimerkiksi modernin elinkeinotoiminnan ympäristövastuullisuudesta.

Harvalla elinkeinolla on yhtä suora riippuvuussuhde ympäristöönsä kuin kalataloudella. Ala elää luonnosta, ja ympäristön hyvinvointi on sille tärkeää. Suomessa kalatalouden elinkeinot ovat saaneet toimintansa vastuullisuudesta kiitosta myös ympäristöjärjestöiltä. Mutta mitä kalatalouden ympäristövastuu tarkoittaa käytännössä?

Kalankasvatuksen kehitysloikat

Luonnonvarojen käyttöön pohjaavalla alalla kestävyyden perustan luo alkutuotanto. Kalastuksessa ja kalankasvatuksessa on ensiarvoisen tärkeää turvata parhaat pyynti- ja kasvatusolosuhteet myös tuleville vuosille.

Kotimainen kalankasvatus on hyvä esimerkki elinkeinotoiminnan onnistuneesta kehittämisestä. Kalanviljelyn ympäristökuormitus on laskenut 1990-luvun alkupuolelta yli 70 prosenttia. Nykyään kalanviljelyn fosforikuormituksen osuus ihmistoiminnoista aiheutuvasta vesien kokonaisravinnekuormituksesta on vain alle kaksi prosenttia. Kalankasvatus kantaa vastuunsa myös kalakannoista ja tukee uhanalaisia kantoja tuottamalla poikasia kalaistutuksiin.

– Kalanviljelijöille vastuullisuus on hyvin arkinen asia. Kalojen terveydestä, ravinnosta ja hyvinvoinnista huolehditaan tarkasti. Suomalainen kalanviljely on hyvin pitkälle säädeltyä ja valvottua, ja vesienkäsittelyn toimivuus varmistetaan ympäristöluvilla ja säännöllisillä tarkastuksilla. Suomessa kasvatettu kirjolohi ja siika ovatkin WWF:n kalaoppaassa saaneet vihreän valon tunnustuksena elinkeinon kestävyydestä, kertoo Irja Skytén-Suominen Suomen Kalankasvattajaliitosta.

Kalastus huolehtii vesistöistä

Kalastuksessa ympäristövastuullisuus liittyy läheisesti kalakannoista ja vesien tilasta huolehtimiseen. Ammattikalastusta ohjaa Suomessa tarkka säätely ja viranomaisvalvonta sekä EU-tasolla että kansallisesti. Kalastuskiintiöt määritellään tieteellisen neuvonannon pohjalta.

– Siksi tekee pahaa, kun joskus puhutaan maailman ylikalastusongelmasta ja suomalaisesta ammattikalastuksesta samassa lauseessa, harmittelee Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas.

– Kotimainen ammattikalastus noudattaa kestävän kalastuksen periaatetta. Vesien hyvä tila on ammattikalastukselle elinehto ja ammattikalastajat haluavat huolehtia ympäristöstä ja kalakannoista. Myös viime vuosina esiin nousseen vesistöjen roskaantumisen ehkäiseminen on hyvin tärkeää ammattikalastukselle, ja omalta osaltamme pidämme pyydyksistä huolta. Lisäksi ammattikalastus poistaa vesistöistämme merkittäviä määriä ravinteita, fosforia ja typpeä, Jordas muistuttaa.

Jalostus ja kauppa varmistavat koko toimitusketjun vastuullisuuden

Tärkeitä toimijoita kalaelintarvikkeen vastuullisuuden varmistamisessa ovat myös kalanjalostus ja kauppa. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Setälä pitää vastuullisuuden kulmakivenä koko arvoketjun hallintaa.

– Nykyaikaiset kalakaupan ja kalanjalostuksen yritykset varmistavat oman toimintansa lisäksi koko toimitusketjunsa ympäristökestävyyden. Tuotannon eri vaiheiden tehostaminen, monipuolisten raaka-aineiden ja kaikkien sivuvirtojen hyötykäyttö, energian säästö ja ympäristöystävällisten pakkausten käyttö ovat ympäristöystävällisyyden kehittämisen keskiössä.

Kaupan ala on saanut myös ympäristöjärjestöiltä kiitosta vastuullisesta toiminnastaan kalavalikoiman rakentamisessa siten, että lähes kaikki tukuissa, vähittäiskaupassa ja ravintoloissa liikkuva kala on nykyisin kestävästi kasvatettua ja kalastettua.

Suomi on vastuullisen kalatalouden edelläkävijä

Kalatalous etsii yhä jatkuvasti uusia tapoja parantaa toimintansa kestävyyttä. Vastuullisuudesta huolehtiminen on ketjun kaikkien lenkkien asia, ja se näkyy.

Kotimaiselle silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastukselle haetaan parhaillaan kansainvälistä, kalastuksen kestävyydestä viestivää MSC-sertifiointia. Kalankasvatuksessa vesistökuormitusta ehkäistään sekä ravinteiden kierrättämiseen perustuvalla lähirehulla sekä uusien laitosteknologioiden käyttöönotolla, ja sijainninohjaussuunnittelulla osoitetaan uudelle tuotannolle ekologisesti kestäviä alueita. Jalostuksessa ja kaupassa ollaan siirtymässä laajasti solumuovipakkauksista ympäristöystävällisempiin pahvipakkauksiin.

Suomi tunnetaan maailmalla jo koulutuksestaan ja äitiyspakkauksestaan. Voisiko kestävä kalatalous olla seuraava vientituotteemme?

https://www.epressi.com/tiedotteet/ruoka-ja-elintarvikkeet/suomalainen-kalatalous-ymparistovastuullisuuden-suunnannayttajana.html