Suomalaiset tuntevat melko hyvin eri ruokien ilmastovaikutukset

Kalaneuvos 11.10.2019

Tutkimuksen mukaan suomalaiset osaavat sijoittaa eri ruoka-aineet melko hyvin järjestykseen ilmastovaikutusten perusteella. Kala ja kasvikset nähdään laajasti vähiten ilmastoa rasittaviksi tuotteiksi.

Ruoan ilmastovaikutukset puhuttavat julkisuudessa laajasti. Ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista onkin lähes yhtä suuri kuin liikenteen tai asumisen. Kalaneuvoksen kesällä teettämästä tutkimuksesta¹ selviää, että suomalaiset ovat melko valveutuneita eri ruoka-aineiden ilmastovaikutuksista. 

Tutkimuksessa kysyttiin, kuinka haitallisina vastaajat pitivät eri tuotteiden ilmastovaikutuksia. Ilmastovaikutuksiltaan haitallisimmaksi vastaajat arvioivat naudanlihan. Seuraavaksi järjestyksessä listalle nousivat sian- ja lampaanliha sekä maitotuotteet. Kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten² mukaan ilmastolle haitallisimpien tuotteiden järjestys vaihtelee jonkin verran riippuen siitä, mistä tuote on kotoisin. Tuotteet itsessään olivat suomalaisten arvioissa kuitenkin oikein. 

Vähiten haitalliset ilmastovaikutukset arvioitiin olevan kasviksilla ja kalalla. Kalan ilmastovaikutukset ovat eläinproteiineista vähäisimmät³, joten tämänkin osalta suomalaiset osuivat lähelle oikeaa. Vain erilaiset kasviproteiinit ja palkokasvit kuuluisivat listalle kalan alapuolelle ilmastolle vähemmän haitallisina. Kaikki ikäluokat pitivät kalan ja kasvisten vaikutuksia ilmastolle vähäisinä.

”Julkisessa keskustelussa korostuu kahtiajako ilmaston kannalta hyvään kasvissyöntiin ja ilmastolle haitalliseen lihansyöntiin. Todellisuudessa vaihtoehdot eivät ole näin mustavalkoiset ja suomalaiset myös tietävät sen. Erityisesti kotimainen kala on ilmastoahdistuksesta kärsiville hyvä vaihtoehto. Suomessa kasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki on vain kymmenesosa naudanlihan vastaavasta ja puolet sianlihan hiilijalanjäljestä”, toteaa Kalaneuvoksen varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen.

Kyselyyn vastanneista 63 % syö kalaa vähintään viikoittain. Silti vain viidesosa suomalaisten ostamasta kalasta on kotimaista. Vastaajista 86 % haluaisikin ostaa nykyistä enemmän kotimaista kalaa.

”Kotimaisen kalan osuutta suomalaisten ostoskoreissa voitaisiin nostaa merkittävästi sallimalla kalankasvatuselinkeinolle nykyistä paremmat kasvumahdollisuudet sekä tehostamalla eri kalalajien monipuolista kalastamista ja jalostamista kuluttajia kiinnostaviksi elintarvikkeiksi. Tämä hyödyttäisi myös ilmastoa”, tiivistää Hukkanen.

__________________

1 Kyselyyn vastasi 1 232 suomalaista. Tutkimus toteutettiin paneelikyselynä kesäkuussa 2019 ja tutkimuksen toteutti Innolink Oy. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat kalatuotteita käyttävät kuluttajat Suomessa.

2 Muun muassa: Clune et al. Systematic review of greenhouse gas emissions for different fresh food categories, Journal of Cleaner Production, May 2016 ja Saarinen et al. Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät, RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti 2019.

LUKE

Lisätietoa vastuullisista valinnoista kalatiskillä:
WWF:n kalaopas

Lisätietoja:

Kalaneuvos, varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen, 010 4111 495, toni.hukkanen@kalaneuvos.fi