Torstaina 2. marraskuuta vietettävän kansallisen kirjolohipäivän tarkoitus on lisätä tietoa kotimaisesta kalataloudesta ja herätellä kuluttajia pohtimaan, mistä kala heidän lautaselleen tulee. Juhlan kunniaksi Jyrki Sukula jakaa ilmaista kirjolohikeittoa Helsingin Narinkkatorilla.
Torstaina 2. marraskuuta Suomessa vietetään ensimmäisen kerran kansallista kirjolohipäivää. Kirjolohipäivän tarkoitus on lisätä suomalaisten tietoutta kirjolohesta ja kotimaisesta kalataloudesta sekä saada kuluttajat pohtimaan, mistä heidän syömänsä kala tulee.
Harmillisen usein vastaus on, että kala tulee ulkomailta, toteaa kirjolohipäivän taustalla vaikuttava kokki, kalanviljely- ja -jalostusyrittäjä Jyrki Sukula Finnforel Oy:sta. Peräti 80 % suomalaisten syömästä kalasta tulee ulkomailta, vaikka Suomella on teoriassa täydet mahdollisuudet omavaraiseen kalatalouteen.
– Suomalainen kalankasvatus on todella edistynyttä ja tuottaa esimerkiksi norjalaista tuontikalaa parempaa, edullisempaa ja ekologisempaa kalaa, Sukula sanoo.
Norja on tunnetusti kansainvälisen kalatalouden kärkimaa. Sukula kuitenkin huomauttaa, ettei kotimaisella kirjolohella ja niin sanotulla Norjan lohella ole mitään yhteistä.
– Eihän ne ole edes sukua toisilleen! Suomessa kasvatettu kirjolohi on aitoa lähiruokaa ja sen lihakin on kiinteämpää kuin Norjan lohen, Sukula jyrähtää.
Kekkonen antoi nimen
Kirjolohi on tyynenmerenlohien sukuun kuuluva lohikala, joka on alun perin tuotu Suomeen ja muualle Eurooppaan Pohjois-Amerikasta. Norjan lohi puolestaan on peräisin Atlantin valtamerestä.
Vuoteen 1965 asti kirjolohi tunnettiin Suomessa sateenkaarirautuna tai forellina. Presidentti Urho Kekkonen päätti kuitenkin vaihtaa nimen kirjoloheksi, sillä nimi sopi hänen mielestään paremmin arvokalalle, ja se on alkuperäistä nimeä lyhyempi. 2. marraskuuta nimen muuttamisesta tulee kuluneeksi tasan 58 vuotta.
Kala on poliittista
Saimaan Tuore -tuotemerkistä tunnetun Finnforelin julistama kansallinen kirjolohipäivä kannustaa kuluttajia syömään kotimaista kalaa. Suomen kalatalouden nostaminen omavaraiseksi ei kuitenkaan ole kiinni pelkästään kuluttajien valinnoista, vaan siihen tarvitaan myös poliittista tahtoa.
Hallitus laati kesällä 2021 Kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoite on nostaa vesiviljelyn vuosituotanto 50 miljoonaan kiloon vuoteen 2035 mennessä.
Sukulan mukaan tavoite on kunnianhimoinen ja siihen pääseminen vaatii höllennyksiä kalankasvatuslupien saamiseen. Kalankasvatus on ainoa keino päästä omavaraiseksi, sillä pelkällä järvikalalla ei kauppojen kala-altaita saada täyteen eikä kuluttajien kysyntää tyydytettyä.
– Tuotannon pitää olla jatkuvaa ja tasalaatuista säästä ja vuodenajasta riippumatta, Sukula sanoo.
Saimaan Tuore on ratkaissut kirjolohen saatavuuteen liittyvät haasteet sisätiloihin rakennetulla kiertovesijärjestelmällä, joka takaa kirjolohen kasvatukselle optimaaliset ja ympäristöystävälliset olosuhteet ympäri vuoden.
– Kiertovesilaitosten vaikutukset ympäristöön ovat liki olemattomat. Vettä puhdistetaan koko ajan, joten uutta vettä kuluu vain 1 %. Kasvatukseen kuluvasta energiasta kolmannes tulee auringosta, Sukula selittää.
Tapahtuma Helsingin Narinkkatorilla
Kansallista kirjolohipäivää juhlitaan näyttävästi Helsingin Narinkkatorilla torstaina 2. marraskuuta kello 12.00 alkaen. Paikan päällä kuullaan harmonikkamusiikkia ja Sukula on itse jakamassa kirjolohikeittoa läsnäolijoille. Kirjolohikeittoa riitää 2000 ensimmäiselle. Medialla on mahdollisuus haastatella Sukulaa tilaisuuden aikana.