LUKE 20.5.2019

Kalan kysyntä jatkaa maailmalla kasvuaan. Väestön kasvu, kaupungistuminen ja ruokailutottumusten muuttuminen lisää kalan kysyntää. Teollisuusmaissa ruoan terveellisyys ja kestävä tuotanto ovat entistä tärkeämpiä ruoan ostoperusteita, mitkä myös suosivat kalaa. Suomalaiset haluaisivat lisätä erityisesti kotimaisen kalan käyttöä, mutta kotimainen alkutuotanto ei ole alkuunkaan pystynyt vastaamaan kysynnän muutokseen.

Lohen korkealla hinnalla monia vaikutuksia

Suomessa kalan kulutuksen kasvu on viimeisten vuosikymmenten aikana perustunut Norjasta tuodun lohen varaan. Tuontilohi on kuitenkin viime vuosina merkittävästi kallistunut. Sillä on monia vaikutuksia Suomen markkinoihin ja kalatalouteen.

”Ensinnäkin kalan kulutuksen kasvu on taittunut, koska kalan hintakilpailukyky on heikentynyt. Kalan myyntimäärät ovat laskeneet, kun kala ei enää entiseen malliin sovellu vähittäiskaupan sisäänvetotuotteeksi. Tuontilohi tuntuu käyneen monille jalostajille liian kalliiksi samalla kun kotimaisesta kirjolohesta on huutava pula. Raaka-aineen saatavuudesta on tullut yhä tärkeämpi kilpailutekijä kalanjalostajille. Jalostajat ovat heränneet miettimään myös kotimaisen luonnonkalan mahdollisuuksia”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Setälä kuvailee.

Luonnonkaloista suurimmat mahdollisuudet ovat silakassa

Silakka on suurin kalaluonnonvaramme, josta entistä suurempi osa olisi hyvä käyttää elintarvikkeeksi. Silakasta pitäisi kehittää uusia nykyaikaisia tuotteita. Iso osa silakkasaaliista on kuitenkin vaikeasti jalostettavaa pienikokoista kalaa.

Kuvassa särkijauhelihasta valmistettuja cocktail-paloja, joita tarjoiltiin MMM:n biotalouden kärkihankeseminaarissa Helsingissä 28.2.2019. Tuotesovelluksia pohdittaessa vain luovuus on rajana.

Luke kehittää yhdessä yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa uusia hyödyntämismuotoja ja lisäarvotuotteita silakalle ja särkikaloille.

”Särkikalojen jalostuksessa onkin jo tehty aimo harppaus parempaan suuntaan. Vuonna 2017 niitä jalostettiin jo yli 800 tonnia kalaeineksiksi tai säilykkeiksi”, tutkija Kaija Saarni Lukesta kertoo.

Kotimaista kasvatuskalaa tarvitaan lisää

Merkittävimmät kotimaista tuotannon lisäysmahdollisuudet ovat vesiviljelyssä. Suomessa on osaavia ja kasvuhaluisia kalankasvatusyrityksiä, jotka investoisivat välittömästi uusiin merilaitoksiin, jos ympäristölupien saatavuus olisi taattu. Markkinoita olisi niin kotimaassa kuin viennissä, kunhan vain olisi kalaa mitä myydä.

Luke kartoittaa parhaillaan yhteistyössä yrittäjien, viranomaisten ja kaavoittajien kanssa kasvatuspaikkoja, joihin voidaan ympäristön ja vesien muun käytön näkökulmasta sijoittaa uusia kasvatuslaitoksia.

”Kiertovesikasvatuksesta kehitetään kannattavaa liiketoimintaa. Tekniikalla voidaan nykyisin tuottaa kalanpoikasia ja kalliita erikoistuotteita, mutta peruskauppakalan tuottaminen kilpailukykyisesti on edelleen hyvin vaikeaa”, Setälä kuvailee kiertovesikasvatuksen kehitystä.