SYYSPÄIVÄT 2017 – INNOVAATIOITA! 

Innovaatiopäiville osallistui yli 160 kala-alan osaajaa. Kuva Pro Kala ry.

Kalatalouden innovaatiopäiville marraskuussa Tampereelle kokoontui yli 160 kala-alan yrittäjää ja asiantuntijaa pohtimaan alan tulevaisuutta. Kuluvana vuonna on käynnistetty viisi kalatalouden innovaatio-ohjelmaa: vesiviljelyn innovaatio-ohjelma, tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuus, uusien lisäarvotuotteiden kehittäminen, kalatalouden ympäristöohjelma sekä markkinointiohjelma. Innovaatio-ohjelmien tavoitteena on kalatalouden yritystoiminnan toimintaedellytysten, kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen. Vesiviljelyssä tavoitteena on tuotannon voimakas ja kestävä kasvu, jonka avulla parannetaan kalatuotteiden omavaraisuusastetta Suomessa ja vahvistetaan Suomen asemaa kalanviljelyteknologian osaajana ja tuottajana maailmalla.Kalatalousneuvos Risto Lampinen avasi kalatalouden innovaatiopäivät kertomalla, että tapahtuma on hyvä esimerkki, miten Suomessa pystytään tekemään tuloksiin tähtääviä työkaluja, tuomaan esille uusia asioita, ajatuksia ja konkreettisia välineitä, jotta elinkeino kehittyy.

Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston strategiasta ja saavutuksista. Rahoitussuunnitelma on tiukka: kuusi rahoitussektoria ja 35 toimenpidekokonaisuutta. Suomen ohjelman strategia on, että meillä on kasvava ja menestyvä kalatalouden arvoketju sekä sinisen biotalouden toimiala. Ohjelman vahva painopiste on vesiviljelyssä. Vesiviljelyn tavoite on kaksinkertaistaa kasvatus tämän kauden aikana. Halosen mielestä on positiivista, että alalla on selvästi kasvuhalua: lupia haetaan, mutta päätösten saaminen on edelleen keskeinen pullonkaula.

Sertifioitua kalaa?

Ennen varsinaisten innovaatio-ohjelmien esittelyä kuultiin miten trooli- ja rysäkalastuksen MSC-standardin hakeminen edistyy sekä millaiset mahdollisuudet Suomessa on saada ASC-sertifioitua kirjolohta lähivuosina.

Sauli osallistui aktiivisena keskusteluun, kuten aina. Kuva Pro Kala ry.

Kim Jordas Ammattikalastajaliitosta kertoi, miten ympäristömerkintöjen rooli korostuu koko ajan ja tästä syystä on Suomessakin lähdetty liikkeelle sertifiointien selvittämiseksi. MSC on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka pyrkii muuttamaan maailman kala- ja äyriäismarkkinat kestävälle pohjalle ja vastaamaan ylikalastusongelmaan. MSC:n kestävän kalastuksen ympäristöstandardia pidetään yhtenä luotettavimmista instrumenteista, jolla voidaan asettaa kriteerit yksittäisten kalastusyritysten toiminnan kestävyydelle ja hallinnoinnille. Arviointi kohdistuu kolmeen osioon: kalakannan tilaan, kalastuksen ympäristövaikutuksiin ja tehokkaan kalastuksen hallintajärjestelmiin.

Suomessa ei vielä ole sertifioitu yhtään kalastusta vaikka Suomen markkinoilla noin 450 MSC – merkittyä tuotetta. MSC – merkittyjen tuotteiden markkinat kasvavat nopeasti ja monet suuret toimijat ovat asettaneet tavoitteekseen käyttää tuotannossaan vain MSC – merkittyä kalaa.

Suomessa MSC-prosessi aloitettiin 1.12.2016, mukana on 26 troolaria ja 13 rysäkalastusyksikköä. Mahdollinen sertifiointi on päätöksessä aikaisintaan alkuvuonna 2018. Sertifiointi kattaisi tämän hetken tilanteen mukaan 60 – 70 % silakan ja kilohailin kalastuksesta Suomessa ja järjestelmään voi myös liittyä myöhemmin.

Sertifikaatit ASC ja MSC kulkevat maailmalla käsi kädessä. Riitta Myyrä, Oy WAI Consulting Ltd, kertoikin Jordaksen jälkeen aiheesta ASC – Onko Suomessa kohta sertifioitua kirjolohta? ASC-sertifiointi on Aquaculture Stewardship Councilin maailmanlaajuinen sertifiointijärjestelmä, jolla sertifioidaan vesiviljelyä, joka on sekä ympäristöllisesti että sosiaalisesti vastuullista. Läpinäkyvyys, avoimuus ja jäljitettävyys läpi koko tuotantoketjun ovat keskeisiä tekijöitä sertifiointiprosessissa.

Kalankasvattajaliiton alkuvuodesta 2017 käynnistämä esiselvityshanke ASC-sertifioinnin mahdollisuuksista suomalaiselle kirjolohentuotannolle jatkuu vielä alkuvuoden 2018 ajan. Suomen kasvatusolosuhteissa on monia erityispiirteitä, joiden huomioonottamisesta neuvotellaan ASC:n edustajien kanssa. Selvittelyssä on muun muassa kysymys siitä, mitä standardia suomalaisen kirjolohituotannon sertifioinnissa voidaan merialueilla käyttää. Sisämaan laitokset sen sijaan voivat halutessaan aloittaa sertifioinnin jo nyt ja silloin edetään kirjolohistandardin mukaisesti.

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelmassa etsitään tapoja taata alalle kasvun mahdollisuudet. Kalan kasvavaan kysyntään voidaan vastata ainoastaan vesiviljelyllä. Ohjelman vetäjä Jouni Vielma Luonnonvarakeskuksesta painotti viestinnän tärkeyttä: alan on uskaltauduttava aktiiviseen vuorovaikutukseen julkisuuden kanssa ja avattava toimintaansa sitä ennestään tuntemattomille. Vesiviljelyn ympäristövaikutukset ovat viimeisten vuosikymmenten aikana radikaalisti vähentyneet, ja sen pitäisi näkyä myös alan julkisuuskuvassa.

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma pyrkii vähentämään uusien kasvatustapojen teknisiä ja taloudellisia epävarmuuksia. Alan kasvualueita on tunnistettu avomerellä ja kiertovesilaitokset tuovat lisämahdollisuuksia perinteisen kasvatuksen lisänä.

Merikasvatuksen teemat keskittyvät luvitukseen ja tuotantopaikkoihin, avomerikasvatuksen teknologioihin ja tehokaseen tuotantokiertoon ja tuotannon arvon lisäämiseen. Kiertovesikasvatuksen teemoina ovat: olosuhteet kaupallisissa kiertovesilaitoksissa , vedenlaadun hallinnan tekniikat, IPN:n vastustaminen geneettisten markkereiden avulla sekä kiertovesikasvatetun kalan laadun hallinta.

Sinistä biotaloutta 

Myös kahvitaulolla keskustelu kävi vilkkaana. Kuva Pro Kala ry.

Sininen biotalous on liiketoimintaa ja tästä sektorista halutaan Suomelle vahva tulevaisuuden kasvuala, kertoi Riitta Rahkonen Maa- ja metsätalousministeriöstä. Tämä kehitys tavoitteena tarvitaan kiinnostava ja puhutteleva visio, joka kiinnostaa sekä yrittäjiä että sijoittajia. Läpimurron edellytyksiä tarvitaan ja näitä täytyy priorisoida. Tutkimusta täytyy pystyä suuntaamaan ja vahvuuksia tukemaan. Testiympäristöjä tarvitaan ja yhteisiä tavoitteita pyritään painopisteharjoitteilla määrittämään, eikä edetä vain pikku hankkeilla jotka tuppaavat sammumaan, luonnehti Rahkonen. Hän kertoi myös, että netissä on jo materiaalia aiheesta. Maaliskuun alkuun mennessä kiteytetään ehdotus, mitkä ovat tutkimuksen painopisteet ja maalissa ollaan toukokuussa. Ministerityöryhmä hyväksyy silloin lopullisen suunnitelman.

Innovaatiopäivien esitykset löytyvät täältä: http://www.prokala.fi/mediapankki/

KALATERVEYSPÄIVÄ JA KEVÄÄN YRITTÄJÄPÄIVÄ 23.3.-24.3.2017

Kalaterveyspäivä, kevään yrittäjäpäivä sekä liiton kevätkokous pidettiin tänä vuonna Turussa kylpylähotelli Caribiassa 23. – 24.3. Torstain ohjelmaan kuului ajankohtaista asiaa kalatautiasioista, bioturvallisuudesta ja paljon muuta. Perjantaina ohjelmassa oli Kalanviljelyn ajankohtaiset uutiset, mm. kirjolohen tuoteluokituksesta, kirjolohen laadun kehittämisestä vesiviljelyn innovaatio-ohjelmassa ja kalatalouden markkinointiohjelmasta.

Kalaterveyspäivästä voit lukea tästä

Yrittäjäpäivästä voit lukea täältä

SYYSPÄIVÄT 2016

MITEN LISÄÄ ARVOA KALALLE JA KASVATTAJALLE?

Kalankasvattajaliiton syyskoulutus pidettiin Jyväskylän Scandicissa 17.-18.11.2016.

Syyspäivillä suunniteltiin ja ideoitiin kalanviljelyn tulevaisuutta. Suunnittelu ja koulutus toteutettiin koulutusammattilaisten valmennuksessa. Eri teemoja sisältävissä ideointipajoissa haettiin oppeja, pohdittiin, kehitettiin sekä rakennettiin yhteistä suunnitelmaa ja linjauksia kalanviljelyn yritystalouden vahvistamiseksi.

Yhteistyön tavoitteena oli selvittää ja koota yhteisiä ja yrityksen omia, käytännönläheisiä askelmerkkejä ja pidempiaikaisia linjauksia kalan, yrittäjyyden ja toimialan taloudellisen arvon ja arvostuksen nostamiseksi.

Koulutuspäivien toteutuksessa mukana olivat fasilitaattori Paula Siitonen, Luonnonvarakeskus, Pro Kala ja TTS Työtehoseura.

Lue tästä päivän yhteenveto

Päivien esitykset:

Miten kotimaisen kalan arvostusta nostetaan? Jarmo Tolvanen, Savon Taimen Oy

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma ja kärkihanke, Jouni Vielma, Tapio Kiuru sekä Markus Kankainen, Luke

Kirjolohen laatuluokituksen päivitys ja käyttöönotto, Katriina Partanen, Pro Kala ry

kalanviljelyn-johtamiskoulutus, Työtehoseura Timo Rinkinen ja Anu Ahtela

KALAVIIKKO 2016

Kalaviikko järjestettiin nyt viidennentoista kerran 10.-11.3.2016. Kalaviikon teemana oli tällä kertaa ”Sininen biotalous – kasvun mahdollisuus”. Uutta tämän kertaisessa Kalaviikossa on Helsingin keskustassa samanaikaisesti järjestettävä kuluttajatapahtuma. Perjantaina 11.3. ja lauantaina 12.3. kala ja kalaruoka olivat näkyvästi esillä Helsingin Kampissa.

Lue lisää kalaviikosta ja lataa esitelmät täältä

(myös kalaterveyspäivän esitelmät löytyvät kalaviikon sivulta)

Lue lisää kuluttajatapahtumasta täältä

Pyydä vanhemmat koulutusmateriaalit liitosta: toimisto(at)kalankasvatus.fi