Kasnäsin niemenkärjestä löytyy Liljeqvistien perheen valtakunta. Se koostuu kahdesta osasta: kalan kasvatuksesta jalostukseen ja kalajauhoon panostavasta Salmonfarmista sekä matkailun monialayritys Hotelli Kasnäsista. Salmonfarmin monipolvinen tarina alkoi neljä vuosikymmentä sitten kalankasvatuksesta.

Kemiönsaaren eteläkärjestä löytyy Kasnäsin kylä, paikallinen maa- ja meriliikenteen solmukohta. Sen lauttarannasta pääsisi vielä jatkamaan vesitse moneen suuntaan, vaikka ihmettelemään Rosalan viikinkikylää, Hiittisen saarta tai suuntaamaan Suomen eteläisimmälle majakalle Bengtskäriin. Nyt pysytään Kasnäsissa, sillä pienen kylän suuri työllistäjä Salmonfarm löytyy heti lauttarannan vierestä.

Salmonfarm koostuu monesta osasta: kalankasvatuksesta, kalanjalostuksesta ja kalajauhotehtaasta. Naapurissa löytyy vielä alueen matkailuylpeys, Kasnäsuddenin yritys, johon kuuluu kylpylä, hotelli, ravintola, kauppa ja vierasvenesatama. Paremmin matkailijat tuntevat Kasnäsuddenin nimellä Hotelli Kasnäs.

Salmonfarmia ja Kasnäsuddenia yhdistää se, että ne ovat Liljeqvistin perheen omistamia yrityksiä. Toimitusjohtajana molemmissa toimii Wilhelm Liljeqvist. Wilhelmin vaimo Tanja vastaa Kasnäsin hotellista ja kylpylästä sekä Wilhelmin sisar Henrika Enestam kaupasta sekä ravintolasta.

– Meillä on toiminnassa viisi kivijalkaa ja kaikkiin investoidaan vuorollaan. Oikeastaan kaikki se raha, mikä toiminnasta jää yli, investoidaan takaisin. Kehitys menee koko ajan eteenpäin ja uusia ratkaisuja tulee koko ajan tarjolle. Jos kehityksessä ei ole mukana, kilpailijat ajavat vasemmalta ja oikealta ohi, Wilhelm Liljeqvist kertoo

Ripeää kasvua

Salmonfarmilla – samoin kuin toimitusjohtaja Wilhelm Liljeqvistilla – tulee 40 vuotta mittariin kuluvana vuonna. Salmonfarmin tarina alkoi vuonna 1983, kun entinen saha-alan yrittäjä Jörgen Liljeqvist pisti hihat heilumaan kalankasvatuksessa, joka tuolloin oli kovassa nosteessa Turunmaan saaristossakin.

Jörgen Liljeqvist osti vapautuvia lupia ja toiminta kasvoi. Lopulta muutaman yrityksen yhdistymisestä kautta syntyi kalaa kasvattava ja jalostava Salmonfarm 1980-luvun lopulla. Pääosa tuotteista syntyi paikallisesta kirjolohesta ja silakasta. Toiminnalle Jörgen Liljelqvist loi alkutahdit, joiden mukaan Salmonfarmissa edelleen marssitaan.

Salmonfarm kasvattaa tänä päivänä Kasnäsin ja Hiittisten vesialueilla kaikkiaan yhdeksällä laitoksella noin 800 tonnia kalaa, valtaosin kirjolohta ja pienen määrän siikaa. Oma kasvatus on sidottu ympäristölupiin, joten merkittävää kasvua ei sillä puolella ole juuri luvassa.

Kemiönsaaren alueella on noin 5000 kesäasuntoa. Vaikka enemmistö kesäasukkaista toivoo ja haluaa lisää kotimaista kalaa, kalankasvatuslaitoksia ei haluta omille lomavesille. NIMBY-ilmiö elää Kemiönsaarella vahvana. Vesialueen monien käyttäjien välillä on haettava toimivia kompromisseja.

Niinpä Salmonfarmilla kalan kasvatusprosesseja ruokinnasta perkauksiin on hiottu niin hyviksi kuin mahdollista. Lisätehoa toimintaan on haettu sijainninohjauksesta ja sitä kautta syntyvistä lupien yhdistämisistä. Uskoa omaan toimintaan tuo se, että Suomalainen kasvatettu kirjolohi ui WWF:n kalaoppaassa vihreällä valolla, mikä kertoo ympäristöystävällisestä tuotannosta ja pienestä hiilijalanjäljestä.

Oma tuotanto menee kokonaisuudessa jalostukseen. Ostot muilta kasvattajilta tarvittavan kalan saamiseksi ovat tarpeen, jotta jalostuskapasiteetti pystytään hyödyntämään täysipainoisesti. Salmonfarm jalostaa kirjolohta, siikaa, silakkaa ja muuta luonnonkalaa suurtalouskeittiöille sekä horeca-sektorille: kylmä- ja lämminsavua, mätiä, tuore- ja pakastetuotteita. Ylivoimaisesti suurin osa tuotannosta on pakastetuotteita.

Leijonanosa kalasta valmistetaan private label -sopimuksilla keskusliikkeille ja tukkukaupoille. Pieni osa tuotteista käy kaupaksi oman ”Merihyvä”-brändin alla, valtaosa Kasnäsin kaupassa ja ravintolassa. Tavoite on tarjota ennen kaikkea kotimaista kalaa.

Salmonfarm kasvattaa tänä päivänä Kasnäsin ja Hiittisten vesialueilla kaikkiaan yhdeksällä laitoksella noin 800 tonnia kalaa, valtaosin kirjolohta ja pienen määrän siikaa.

Tuotteita toiveisiin

Jörgen Liljeqvistin linjanveto keskittyä suurtalous- ja horecapuoleen vähittäiskaupan sijaan herätti alussa kummastusta: miten pieni yritys pystyisi vastaamaan isojen ostajien haasteeseen? Salmonfarmissa on luotettu aina omaan panostukseen laadussa ja uusimman tekniikan hyödyntämisessä.

– Sopimusneuvotteluissa on tänä päivänä kyse muustakin kuin hinnasta. Kalaraaka-aineen saatavuus ja riittävyys on tärkeä tekijä. Siksi oma kasvatus ja kalastus on meille tärkeää. Se antaa selkärangan toiminnalle. Haluamme taata, että sopimukset varmasti pitävät, Liljeqvist sanoo.

Asiakkaille tarjotaan nopeasti ja tehokkaasti juuri sellaisia tuotteita, kuin nämä haluavat. Samalla yrityksessä huolehditaan siitä, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Suuria pikavoittoja ei haeta, pikemminkin pitkällä aikavälillä kannattavia sopimuksia.

Salmonfarmissa nähtiin jo 1990-luvulla, että pakastekaloissa on tulevaisuus. Pakastuslaitteisiin ja -tekniikkaan panostetaan tosissaan. Jalostustehdas valmistaa kirjolohesta pakasteina kuutioita, suikaleita ja annospaloja. Se on toimintatapa, joka otettiin jo Salmonfarmin alkuvaiheessa. Tänä päivänäkin yrityksen myydyin yksittäinen tuote on pakastettu kirjolohikuutio kalasoppiin.

2010-luvulla Jörgen luovutti vetovastuun yrityksestä pojalleen Wilhelmille. Tämä jatkoi Salmonfarmin määrätietoista ja pitkäjänteistä kehittämistä. Yritystä uudistettiin. Käyttöön otettiin ISO 9000, ISO 14001 ja FSSC22000 -laatustandardit. Samalla yrityksen omavalvonta uudistettiin. Matkailupuolelle Hotelli Kasnäsille saatiin kotimaisuudesta kertova Joutsen-merkki. Se on tärkeää, sillä yritys on panostanut pitkäjännitteisesti juuri paikallisuuteen.

Parhaillaan Salmonfarm hakee kalankasvatukselle ASC-sertifikaattia.

– Sertifikaattien hakeminen on yritykselle raskas prosessi, mutta niiden avulla toiminnan dokumentointi ja toimintaprosessit tulevat systematisoitua. Asiakkaat vaativat yhä useammin sertifikaatteja, siksikin niitä tarvitaan. Kalankasvatuksen ASC-sertifikaattia en Suomessa pidä varsinaisesti tarpeellisena, koska meillä on jo erittäin tiukka ympäristölainsaadäntö, mutta kun sen saaminen on nyt mahdollista, me sitäkin haemme, Liljeqvist kertoo.

Uhkarohkea kalajauhotehdas

Kasnäsin kalasataman kautta silakka oli tullut tutuksi monella tapaa Salmonfarmissa. Vuonna 2015 aloitettiin Salmonfarmin uhkarohkein ja suurin yksittäinen investointi, 8 miljonaa euroa maksaneen Suomen ensimmäisen kalajauhotehtaan rakentaminen.

Sen ideana on valmistaa Itämeren silakasta ja kilohailista kalajauhoa, josta edelleen valmistetaan rehutehtailla niin sanottua itämerirehua kalankasvatukseen ja ravinteet sitä kautta kiertävät Itämeressä. Kalajauhotehtaalle oli maa- ja metsätalousministeriön vahva tuki ja hanke sai kolme miljoonaa euroa investointitukea EU:lta, sillä itämerirehu nähtiin tärkeänä koko kalatoimialan kehittämiselle.

– Itämerirehun vastaanotto on ollut alalla pettymys, sillä sen käyttäminen ei ole odotuksien vastaisesti juuri yritysten uusissa luvissa näkynyt. Perusongelma on siinä, ettei lainsäädännössä ole saatu aikaiseksi määritelmää itämerirehulle. Voiko siis Itämerestä kalastettua kalaa käyttää itämerirehuun ja syöttää Itämeressä kasvatettuun kalaan, miten yritys voi kompensoida ravinteiden poistumista Itämerestä ja miten se pitäisi näkyä ympäristöluvissa? Kun lakimääritelmä puuttuu, lupaviranomaiset eivät siihen vedoten uusia lupia myönnä. Itämerirehu on hankala vyyhti. Lupaviranomaiset ovat monella tapaa puun ja kuoren välissä, arvioi Salmonfarmin tehdaspäällikkö Roger Hakalax.

Roger Hakalax on viihtynyt hyvin nykyisissä työtehtävissään Salmonfarmin tehdaspäällikkönä. Kuva Salmonfarm

Hakalaxilla on perspektiiviä lupamenettelyihin. Vaasassa insinööriksi aikoinaan valmistunut Hakalax toimi ennen nykyistä Salmonfarmilla vuonna 2016 alkanutta pestiään vuosia Kemiönsaaren kunnassa teknisenä johtajana sekä vesiliikelaitoksen johtajana, joka veti kunnassa suuria lupapohjaisia hankkeita. Kalajauhotehdas on kuitenkin ollut iso projekti, johon sekä Wilhelm Liljeqvist että Roger Hakalax ovat saaneet panna peliin kaiken osaamisensa.

– Tehdas rakennettiin onnistuneesti, mutta paljon siinä on yhä oppimista tekemisen kautta, sillä kenelläkään ei Suomessa ole kalajauhotehtaasta aiempaa kokemusta, Hakalax sanoo.

Tasapaino tärkeää

Tänä päivänä kalajauhotehdas tekee Itämeren silakasta ja kilohailista noin 8-9 miljoonaa kiloa kalajauhoa, josta 80 prosenttia menee vientiin. Se edellyttää Salmonfarmille noin 35-40 miljoonan silakka- ja kilohailikilon ostamista. Salmonfarm on Suomen suurin silakanostaja. Yrityksessä on varmistettu raaka-aineen saantia omalla troolarilla ja kalastuskiintiöllä. Silakkatroolari on Suomen suurin, sen kapasiteetti on 600 tonnia. Kalajauhotehtaalle on elintärkeää saada oikea määrä raaka-ainetta, ei liian paljon eikä liian vähän.

– Kalakantojen tasapainon tulee säilyä kalastuksessa, siksi valtiovalta ja EU säätelevät kiintiöillä silakan ja kilohailin kalastusta. Tänä päivänä Itämeren silakalla on muitakin ottajia Viron, Latvian, Puolan ja Tanskan kalajauhotehtailla kuin Salmonfarm. Kilpailu on hyväksi. Pidän tärkeänä sitä, että silakankalastajilla on eri  vaihtoehtoja myydä saaliinsa. Meillä on kalajauhotehtaalle käytössä GMP+:n, MSC:n ja Marin Trustin laatusertifikaatit, joilla taataan tasokas kalajauho ja raaka-aineen kestävä kalastus, Hakalax kertoo.

Hakalax ei halua, että kalankasvatus joutuu ainoaksi Itämeren ongelmien maksumieheksi, sillä merta rasittaa iso joukko Itämeren valtioita ja muita elinkeinoja.

– Keskustelussa on parempi nostaa kissa pöydälle, kuin sanoa kategorisesti ei kaikelle. Muuten ei kalankasvatuksen haasteisiin päästä kiinni. Uskon, että jonkin mallin mukainen kompensaatio on avain itämerirehulukon avaamiseen. Siksi Salmonfarm on aktiivisesti mukana työssä sijainninohjauksen uudistamisessa ja kalankasvatuksen kehittämistyössä. Puhdas meri on kalankasvatuksenkin etu, Hakalax muistuttaa.

Silakkatroolarit purkavat lastiaan Salmonfarmin kalajauhotehtaalle. Kalajauhotehtaan vuotuinen raaka-ainetarve on 35-40 miljoonaa kiloa. Kuva: Salmonfarm.

Toiveikas tulevaisuus

Roger Hakalax on viihtynyt mainiosti Salmonfarmilla.

– Salmonfarm on perheyritys, joka hakee innovatiivisesti uusia ratkaisuja ja katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti. Sellaisessa on hyvä toimia, Hakalax sanoo.

Wilhelm Liljeqvist näkee yhtiöryppään tulevaisuuden valoisana sekä kalalle että matkailulle. Kotimaisen kalan kysyntä on hyvä ja matkailubuumi on nousussa.

– Salmonfarmin päätuote ovat pakastekalat. Vaikka suurta kasvua sillä saralla ei ole näköpiirissä, pakastekalamarkkinat ovat vakaat ja luonnollisesti haemme kasvuakin toimintaan. Uskon, että matkailupuoli taas tulee hyötymään kesäkaudella ilmastonmuutoksesta. Saaristoon tulee yhä useampi ulkomainen matkailija nauttimaan kesästä. Siksikin jatkuvat investoinnit koko toimintaan ovat tarpeen, Liljeqvist sanoo.

Teksti: Mika Remes
Ilmakuva: Kasnäsin niemi. Etualalla Hotelli Kasnäsin muodostavat hotelli, kylpylä, ravintola, kauppa ja vierasvenesatama. Sen jälkeen Salmonfarmin kalanjalostuslaitos, kalajauhotehdas sekä kalasatama. Kuva: Salmonfarm.