Tukea hyville hankkeille

Teksti: Mika Remes

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto EMKVR tukee hyviä kalatalouden hankkeita, jolla edistetään muun muassa kestävää vesiviljelyä. EMKVR:n rahat ohjataan jokaisen jäsenvaltion hyväksytyn toimintaohjelman kautta. Suomessa EMKVR:n tulevaa toimintaohjelmaa on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä jo pitkään. Jos hyvin käy, rahoituspäätöksiä päästään tekemään kesällä 2022.

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastolla on näppärä lyhenne, EMKVR. Rahaston nimi on hieman muuttunut aiemmasta, ja sen lyhenteeseen on tullut yksi kirjain lisää. Aiemmin se tunnettiin Euroopan meri- ja kalatalousrahastona lyhenteellä EMKR.

Lyhenne on tuttu ainakin niille vesiviljelyn yrityksille, jotka ovat ovat rustanneet tai rustaamassa omalle ELY-keskukselleen hakemusta, jolla yritys edistää kestävää vesiviljelyä. Ja voi kyseessä olla muunlainenkin hanke, kunhan se istuu EMKVR:n kriteereihin.

EMKVR on iso ohjelmapaketti, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on edistää muun muassa kestävää kalastusta ja vesiviljelyä, unionin yhteistä kalastuspolitiikkaa, kalatuotteiden markkinoille saattamista ja jalostusta sekä kalatalouden työllisyyttä.

EMKVR:n rahat tulevat EU:n tukiosuudesta ja kansallisesta tukiosuudesta. EMKVR ei ole nappikauppaa. Nyt päättyneellä vuosien 2014-21 ohjelmakaudella julkista rahaa on jaettu yhteensä noin 134 miljoonaa euroa. Yksityistä rahaa hankkeissa on ollut kiinni yli 69 miljoonaa euroa. Myönteinen rahoituspäätös annettiin 245:lle kestävän vesiviljelyn hankkeelle – sekä sadoille muille kalatalouden hankkeille.

Noin 140 miljoonan euron potti on jaossa myös tulevalla vuosien 2021-2027 ohjelmakaudella. Rahasta noin 132 miljoonaa euroa tulee manner-Suomelle ja Ahvenanmaalle noin 8 miljoonaa euroa.

Valmistelu on iso ponnistus

EMKVR:n uuden ohjelmakauden valmistelu on ollut maa- ja metsätalousministeriön virkamiehille jättiponnistus.

– Vaikka uusi ohjelmakausi noudattaa pääpiirteittäin aiempaa rahoituskautta, tämä on ollut meille hyvin työllistävä urakka. Asioiden tarkkuus- ja vaatimustaso on vuosien varrella lisääntynyt. Itse ohjelma-asiakirja on pitkä ja perusteellinen, yli satasivuinen, ja koko prosessi monivaiheinen. Ohjelma-asiakirjan rakenteeseen emme voi vaikuttaa, se tulee EU:sta. Neljä rahoitettavaa päätoimintalinjaa ovat kaikilla jäsenmailla samat: kestävä kalastus, kestävä vesiviljely, jalostus ja markkinat, paikallislähtöinen kehittäminen sekä meripolitiikka, kertoo hanketta valmistellut erityisasiantuntija Saana Tarhanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Työ kokonaisuuden valmistamiseksi alkoi MMM:ssä jo vuoden 2017 aikana. Tavoite on, että helmikuun 2022 lopulla Suomen EMKVR-ohjelma lähtee EU-komission hyväksyttäväksi. Komission tulee hyväksyä Suomen toimintaohjelma viiden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta.

Jos kaikki menee hyvin, päästään uuden ohjelmakauden mukaisia tukipäätöksiä tekemään kesällä 2022. Jos Suomen ohjelmaesitystä pitää vielä muuttaa, asia saadaan valmiiksi todennäköisemmin syksyllä 2022.

– Tavoite on, että yritykset voisivat jättää tukihakemuksia ELY-keskuksien tietojärjestelmään sisään jo helmikuun lopussa, Tarhanen kertoo.

Yrityksiä kiinnostavien investointitukien prosenttiosuudet hankkeiden kustannuksista on vielä auki. Dramaattisia muutoksia tukiprosentteihin ei ole tiedossa. Aiemmalla tukikaudella suuri osa vesiviljelyn investointihakemuksista, kuten tehokkuutta lisäävä ruokinta-automaatio tai perkuujärjestelmä tai tuotannon monipuolistaminen, olivat sellaisia, joissa tuki oli enintään 40 prosenttia.

Lisää kasvatettua kalaa ympäristöystävällisesti

Samaan aikaan EMKVR:n ohjelmakausiasiakirjan kanssa Brysseliin lähtee toinen ministeriössä valmisteltu paperi, Suomen esitys vesiviljelystrategiaksi  2030. Siinä määritellään karkeasti ottaen, mitä manner-Suomen vesiviljelyltä odotetaan tulevina vuosina ja millä toimenpiteillä niihin päästään.

Lausunnolla olevan Suomen vesiviljelystrategian tavoitteena on nostaa vesiviljelyn tuotanto 25 000 tonniin ja kasvatetun kalan kotimaisuusaste yli 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Samalla pidetään huolta, että vesienhoidon tavoitteet toteutuvat. Toisin sanoen: enemmän kotimaista ympäristöystävällisesti tuotettua kalaa.

Suomen nykyisessä vuonna 2014 hyväksytyssä vesiviljelystrategiassa tavoitteeksi laitettiin manner-Suomen tuotannon nostamisen 20 miljoonaan kiloon ja tuotannon arvon nostaminen yli 100 miljoonaa euroon vuoteen 2022 mennessä. Siihen ei ole päästy.

– Ei tavoitteesta lopulta jäädä kovin kauaksi. Ohjelmakaudella 2014-2021 aikana on lopulta myönnetty uusia ympäristölupia, jotka mahdollistaisivat merkittävän uuden tuotannon, muistuttaa EMKVR-hankkeen vastuuhenkilö, MMM:n neuvotteleva virkamies Timo Halonen.

Uudet ympäristöluvat eivät ole vielä realisoituneet juurikaan tuotannoksi, mutta Halosen mielestä näyttää siltä, että pitkä vesiviljelyn stagnaatiovaihe on nyt ohitse ja toimiala kasvussa.

– Uusien ympäristölupien saatavuuden näkökulmasta hankalana pidetylle merialueellekin on saatu useita merkittäviä ympäristölupia, jotka mahdollistavat yhteensä yli kahden miljoonan kilon vuosituotannon. Myös isoja kiertovesihankkeita on toteutettu tai käynnistymässä, ja ne tuovat onnistuessaan useita miljoonaa kiloa uutta tuotantoa markkinoille, sanoo Halonen.

Timo Halonen, MMM

Paljon saatu jo aikaan

Kalatalouden kehittämisrahoilla on saatu Halosen mielestä paljon positiivista aikaan.

– Sekä merialueella että sisämaassa on tehty tärkeitä vesiviljelyn ja muun kalatalouden investointeja. Kasnäsiin rakennettiin ensimmäinen suomalainen kalajauhotehdas. Sillä on ollut iso merkitys paitsi kalastukselle myös kalajauhon käytössä Raision kehittämään itämerirehukonseptiin. Se taas mahdollistaa vesiviljelylle ravinteiden kierrättämisen Itämeressä ja entistä ympäristöystävällisemmän tuotannon. Toivottavasti se näkyy myös yrityksille ympäristölupien kasvuna. Kalavaltio-hankeessa haetaan Metsähallituksen vesialueilla kalankasvatusmahdollisuuksia eikä pidä unohtaa sijainninohjauksen merkitystä vesiviljelyn toimintaedellytysten paranemisessa, Halonen listaa.

Halonen nostaa esiin myös vesiviljely-yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön, jolla on päästy kiinni alan pullonkauloihin. Myös luonnonkalan hyödyntämisen monipuolistumisessa on tapahtunut hyvää kehitystä.

– Vertaisin tilannetta kehitykseen uusissa kasvisproteiineissa, kuten nyhtökaura. Tällä sektorilla tuotteiden kirjo ja myyntimäärät ovat kehittyneet nopeasti. Kalapuolella tullaan ehkä hiukan perässä, mutta vauhti näyttää kiihtyvän. Suuntaa näyttävät vähempiarvoisinä pidetyistä särkikaloista tehdyt uudenlaiset kalapihvit ja -pyörykät sekä muut uudet tuotteet, joilla on kaupassa hyvä kysyntä. Kotimainen kala nähdään nyt vahvasti tulevaisuuden ympäristöystävällisenä ruokana, pohtii Halonen.

Digitalisaatio auttaa monessa

Digitalisaatio ja laajemminkin uudet teknologiset innovaatiot tarjoavan paljon mahdollisuuksia yrityksille tulevalla ohjelmakaudella.

– Digitalisaatio tarjoaa keinot tiedon hyödyntämiseen niin perinteisessä kuin kiertovesikasvatuksessa. Esimerkiksi suurtehokamerat ja anturit altaissa yhdistettynä tekoälyn hyödyntämiseen antaa monia mahdollisuuksia tuotannon optimointiin sekä erityisesti erilaisten ongelmien ennakointiin ja ehkäisyyn. Avomerikasvatuksessa tarve toimintojen etäkäyttöön kasvaa, jotta kasvatustoimintaa voidaan monitoroida ja operoida muuallakin kuin altaan reunalla. Digitalisaation hyödyntämisessä olemme vasta alkuvaiheessa, Halonen pohtii.

Halonen haluaa, että tulevalla ohjelmakaudella vastakkainasettelu perinteisen ja kiertovesikasvatuksen välillä lentää romukoppaan. Ministeriössä tavoitteena on vesiviljelyssäkin kestävä kasvu, eikä siihen oteta kantaa, millä tekniikalla tavoite toteutuu. Tärkeintä on, että se on ympäristön ja yritystalouden kannalta kestävää.

– Mielestäni molempia ehdottomasti tarvitaan. Perinteinen kasvatus on erittäin toimivaa, varmaa ja ympäristöystävällistä. Kiertovesikasvatus on pääomavaltaista, teknistä ja sen kannattavuutta tulee parantaa, mutta sille on mahdollista saada hyvinkin suuren tuotannon mahdollistavia ympäristölupia tai tuoda tuotantoa kaupunkien ja kuluttajien läheisyyteen. Lukessa on kehitetty esimerkiksi merikonteissa tapahtuvaa edullisempaa kiertovesitekniikkaa, joka voi tarjota mahdollisuuksia pienimuotoiselle tuotannolle. Kiertovesitekniikka tulee varmasti tarjoamaan vielä monia mielenkiintoisia innovaatioita, sanoo Halonen.

Lisää Euroopan meri-, kalatalous ja vesiviljelyrahastosta ja Suomen toimintaohjelmasta: merijakalatalous.fi