NEWSPOOL, TEKSTI HELEN PARTTI, KUVAT PROKALA
Kestävä kalankasvatus vastaa maailmassa jatkuvasti kasvavaan ruoan tarpeeseen. Johtava kalarehunvalmistaja BioMar takaa Itämeren kalankasvatukseen huippulaadukkaan ja ympäristöystävällisen rehun.
Maailman väestön arvioidaan kasvavan yli 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä, mikä asettaa valtavat haasteet ruoantuotannolle. Jo nyt yli puolet ihmisravinnoksi päätyvästä kalasta on kasvatettua. Kasvatuksen osuus kasvaa, koska luonnonkalastuksen määrää ei voi juurikaan lisätä.
Vuonna 2019 Suomessa kasvatettiin yli 15 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Kuitenkin vain alle 20 prosenttia suomalaisten ostamasta kalasta on kotimaista; yksistään Norjasta tuotiin Suomeen vuonna 2019 lähes 40 miljoonaa kiloa lohta. Vastikään käynnistetty kotimaisen kalan edistämisohjelma pyrkiikin kaksinkertaistamaan kotimaisen kalan käytön. Osa kasvun tarpeesta voidaan kattaa lisäämällä kotimaisen kasvatetun kalan määrää.
Vesiviljelyn piiriin kuuluvaa kalankasvatusta harjoitetaan pitkin rannikkoamme pääosin Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla sekä kiertovesilaitoksissa Ahvenanmaalla ja Varkaudessa. Osa ruokakalasta ja kaikki merikasvatukseen tarvittava poikaskala tuotetaan sisämaassa. Kalankasvattajien toiminta perustuu ympäristölupiin, jotka takaavat kuluttajille kestävällä tavalla tuotetun ruoan, mutta samalla rajoittaa vesiviljelyalan kasvua.
Tanskalainen kalarehunvalmistaja BioMar on ottanut haasteen vastaan. Se on investoinut kestävällä tavalla tuotettuun kalarehuun, joka palvelee niin kalankasvattajia kuin kuluttajia. Yksinkertaiselta näyttävä pelletti on varsinainen hi-tech-tuote, joka yhdistää pitkäaikaisen tuotekehityksen ja tieteellisen tutkimustyön.
Tehokkain tapa tuottaa lihaa
Sitä on, mitä syö. Tuttu sanonta pätee niin ihmisiin kuin kaloihin. Itämeren kasvatusaltaissa polskivat kalat eivät tosin tiedä, mitä syövät, mutta kalankasvattajat tietävät prikulleen, millä he proteiinipommejaan ruokkivat. Kala on tutkitusti ylivertainen proteiinin lähde naudan-, sian- ja kananlihaan verrattuna.
Laadukas rehu tuottaa terveitä kaloja, ja ihmiset haluavat syödä terveellistä ruokaa.
– Kalankasvattajien ja rehunvalmistajien yhteinen intressi on lisätä kasvatusta ja vähentää samalla ympäristökuormitusta, kertoo BioMarin kaupallisena johtajana toimiva Dennis Lucassen.
Se onnistuu parhaiten kalankasvattajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Tuloksia on jo syntynyt. BioMarin kalarehuinnovaatioiden keihäänkärki Itämeren alueella on Blue Impact -rehu, joka vähentää merkittävästi kalankasvatuksesta syntyviä ympäristövaikutuksia. Se saa kalat myös kasvamaan muhkeisiin mittoihin, mikä takaa kalanviljelybisneksen kannattavuuden.
– Kalanviljely on tehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa lihaa, toteaa BioMarin tuotepäällikkö Christina Frisk.
Kala tuottaa tosiaankin huomattavan määrän syötävää lihaa rehukiloa kohden, enemmän kuin lihakarjankasvattajat voivat unelmoidakaan: 100 kilogramman rehumäärällä saadaan syötävää kalanlihaa 56 kiloa, kun taas naudanlihaa saadaan 4, sianlihaa 11 ja siipikarjanlihaa 22 kiloa.
Kalankasvatuksessa on toinenkin ylivoimainen mittari, niin sanottu rehukerroin FCR eli feed conversion rate, jolla mitataan liiketoiminnan tehokkuutta. Mitä alhaisempi se on, sitä tehokkaammasta tuotantoprosessista on kyse. Kalankasvatuksessa rehukerroin on erityisen alhainen verrattuna muuhun eläintuotantoon.
Kalan syönti on ilmastoteko
Kalankasvatuksen hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin muun ruoantuotannon. Kalan syönnin lisääminen onkin tehokas keino pienentää omaa hiilijalanjälkeä.
Kalankasvatuksen ympäristöystävällisyys perustuu käytössä oleviin raaka-aineisiin. Ennen kaloja ruokittiin pääosin kalajauholla ja -öljyllä, mutta nykyisin rehuissa käytetään hyvin monenlaisia ainesosia. Modernit rehut sisältävät korkealaatuisia kasvipohjaisia öljyjä ja valkuaisaineita ja yhä vähemmän kalajauhoa. BioMarin tuotannossa kalajauhon osuus on nykyisin kolmasosa siitä, mitä se oli kaksikymmentä vuotta sitten.
Kalarehutuotanto edistää myös kiertotaloutta. Kasvava osa BioMarin hyödyntämistä raaka-aineista on peräisin muiden teollisuudenalojen sivuvirroista, jotka ovat hyödyttömiä muille, mutta arvokkaita kalarehussa. BioMar käyttää muun muassa siipikarjajauhoa, jota tuotetaan broileriteurastamoista peräisin olevasta, kuluttajalle kelpaamattomasta lihaluusta, ja guar-palkokasvia, josta muu teollisuus käyttää etupäässä siemenet, mutta ei muita kasvinosia. Pitkässä tuotantoketjussa raaka-aineiden alkuperä on avainasemassa.
– Kuluttajat ovat entistä valistuneempia ja haluavat tietää, mistä ruoka on peräisin ja mitä se sisältää. Ruoan on oltava turvallista. Meillä on tiukat vaatimukset raaka-aineiden toimittajille ja tarkat talonsisäiset turvallisuuskäytänteet, jotta voimme varmistaa, että kasvatetut kalat ovat aina turvallisia syödä, toteaa BioMarin markkinointipäällikkö Burku Karakas Basse.
Luvat ohjaavat toimintaa
Kalarehu on vaativa tuote, eikä yksi ja sama koostumus sovi kaikille kaloille. BioMar on kehittänyt rehuja niin, että ne soveltuvat eri lajeille eri kasvuvaiheissa ja -paikoissa.
Uuden rehusukupolven Blue Impact -tuoteperhe vastaa kasvattajia koskevaan vaatimukseen: ympäristövaikutusten vähentämiseen. Kalankasvatus on yleensä riippuvainen ympäristöluvista, jotka ohjaavat kalankasvattajat sovittamaan tuotantomääränsä rehun mukana tuleviin fosfori- ja typpimääriin.
Itämeren fosforin ja typen kokonaispäästöistä vain murto-osa on peräisin kalankasvatuksesta.
– Blue Impact on korkeaenerginen rehuvalmiste, jossa rehun fosforipitoisuus on kalan tarpeeseen nähden minimitasolla. Ympäristöluvissa typelle ja fosforille määrätyt kiintiöt eivät ole kuitenkaan tasapainossa keskenään. Tähän pitäisi saada aikaan muutos, jotta rehun kehittämiselle taattaisiin paremmat edellytykset, kertoo BioMarin myyntipäällikkö Henrik Arvonen.
Viime vuosien aikana uusia ympäristölupia on myönnetty Itämeren alueella rehevöitymisen hillitsemiseksi etupäässä vain avomerelle, mutta ei juurikaan Saaristomerelle. Kehitys on ristiriidassa ruoantarpeen kasvun ja kalankasvattajien laajentumistoiveiden kanssa. Alalla tehdyt parannukset eivät tunnu kiirineen päättäjien tietoisuuteen.
Viimeisten 33 vuoden aikana rehujen fosforipitoisuus on puolittunut ja samalla fosforikuormitus on vähentynyt 87 prosenttia tuotettua kalatonnia kohden. Fosforia on lisättävä rehuun kuitenkin aina, koska kaikki elävät organismit, myös kalat, tarvitsevat fosforia kasvaakseen. Kehitystyön tuloksena entistä pienemmällä rehumäärällä voidaan kasvattaa entistä suurempi määrä kalaa ja vähentää samalla merkittävästi kasvatuksen aiheuttamaa fosforikuormitusta. Verrattuna vuoteen 2017, Blue Impactin myötä kalankasvatuksen tuotantomäärät voivat jopa kaksinkertaistua ilman, että fosforipäästöt lisääntyvät.
BIOMAR KÄYTTÄÄ KALAREHUTUOTANNOSSAAN MYÖS ITÄMEREN SILAKASTA SEKÄ KILOHAILISTA SAATAVAA KALAÖLJYÄ JA -JAUHOA.
Mitä on itämerirehu?
Itämerirehu ymmärretään yleisesti kalajauhoa ja -öljyä sisältävänä rehuna, jota valmistetaan Itämeren silakasta ja kilohailista.
ITÄMERI TUOTTAA kalaa kuluttajien ruokavalioon, mutta se on myös tärkeä raaka-ainelähde kalarehun valmistuksessa. BioMar on käyttänyt jo vuosia Itämerestä peräisin olevia raaka-aineita kalarehutuotannossaan. Se ostaa Suomesta ja Itämeren reunavaltioista merkittäviä määriä kalajauhoa ja -öljyä, jotka on valmistettu Itämerestä kalastetusta silakasta ja kilohailista. Tätä rehua on alettu kutsua itämerirehuksi.
Kyseessä ei ole kuitenkaan patentoitu, tuotenimen suojaama rehu, eikä mikään taho virallisesti määrittele, kuinka paljon kalarehussa tulisi olla Itämerestä peräisin olevaa raaka-ainetta, jotta sitä voitaisiin kutsua itämerirehuksi.
Kierrättämällä Itämeren silakkaa ja kilohailia kalarehun raaka-aineina, vähennetään suljetun meren ravinnekuormitusta fosforin ja typen osalta.
Biomar valmistaa korkealaatuista kalarehua, jolla on tasainen tuotantovaikutus. Lisäksi yritys käyttää tuottamassaan kalanrehussa mahdollisimman paljon Itämeriraaka-ainetta, joka omalta osaltaan vähentää Itämeren rehevöitymistä.
BioMar vie useille Euroopan markkina-alueille rehuja, jonka raaka-aineet ovat peräisin Itämerestä. Itämerestä hankkimillaan raaka-aineilla BioMar poistaa enemmän ravinteita Itämerestä, kuin mitä se sinne rehuissaan tuo. Ravinteiden poisto merestä raaka–aine-hankinnan kautta vaihtelee vuosittain kalajauhon ja kalaöljyn saatavuuden takia. Viime vuonna BioMar käytti Itämerestä peräisin olevia raaka-aineita, joiden mukana Itämerestä poistui 140 tonnia fosforia ja 755 tonnia typpeä.