Jouni Vielma ja Tapio Kiuru, Luonnonvarakeskus
Kiertovesikasvatuksen ympärillä käytävä keskustelu on tämän uutiskirjeen lukijoille tuttua. Maailmalla on useita erittäin suuria projekteja ja vielä enemmän sellaisten suunnitelmia. Toistaiseksi suurimman, Atlantic Sapphiren Floridan laitoksen tuotannon käynnistymistä seurataan ympäri maailman erittäin tarkasti. Tämän kuohunnan alla Tanskassa 2000-luvun alkupuolella yleistyneet pienemmät ja vähemmän intensiivisesti vettä kierrättävät kiertovesilaitokset, modeldambrugit, ovat tehneet voitollista tulosta tekniikkaa vähitellen kehittäen.
Modeldambrug-konsepti ei sellaisenaan sovi Suomen ilmastoon. Laskimme Markus Kankaisen ja tanskalaisen Peder Nielsenin kanssa auki erilaisia vaihtoehtoja konseptin kannattavuudesta Suomessa ongelmaksi jää liian pieni talviaikainen tuotanto, sillä konseptissa altaita ja tekniikkaa ei kateta hallilla. Silti konseptissa on opittavaa. Laitosten poistovesi on ohjattu Tanskassa kosteikoiksi muutettuihin vanhoihin lammikkoaltaisiin. Kosteikot sitovat hyvin fosforia, mutta typpikuormitus rajoitti Tanskassa kuormitusperusteisen luvan tuotantoa. Yhdysvalloissa oli rakennettu ensimmäiset kiertovesilaitosten hakereaktorit ja niiden havaittiin denitrifioivan tehokkaasti eli ne muuttavat poistoveden nitraattitypen ilmaan haihtuvaksi typpikaasuksi. Tanskassa on nopeasti rakennettu lukuisia hakereaktoreita, joista suurimmat hoitavat yli 500 tonnin laitosten poistoveden käsittelyä.
Modeldambrug-tekniikan käyttäjä ja rakentaja FREA Solutions sovelsi ratkaisuja halliin rakennetussa kiertovesilaitoksessa. Paikalla on käynyt vuosien saatossa paljon suomalaisiakin. FREA:n ratkaisussa oli myös kiinnostava poistoveden imeytyksen ratkaisu: vesi johdetaan pelloille ja kerätään metrien syvyydestä talteen laitoksen uuteen käyttöön. Maaperässä tapahtuva denitrifikaatio poistaa osittain nitraattityppeä. Imeytys ei kuitenkaan toimi riittävän tehokkaasti ja laitos joutuu tehostamaan poistoveden käsittelyään.
Näistä palasista saimme ajatuksen, että voisiko hakereaktorin, rakennetun kosteikon ja suomalaisen maaperäimeytyksen eli tekopohjaveden muodostuksen osaamisen koota yhteen, ja tehdä edullinen ja vähän huoltoa vaativa järjestelmä kiertovesikasvatukseen. Ajatuksemme on ollut, että parhaimmillaan järjestelmä pienentäisi ravinnekuormituksen hyvin pieneksi, tuottaisi ”uutta” kunnostettua vettä kasvatukseen ja voisi kesäisin viilentää ja talvella lämmittää tulevaa vettä.
Luonnonvarakeskus sai ratkaisun pilotointiin edellisen hallituksen kärkihankerahoitusta. Luken Laukaan laitokselle on rakennettu hakereaktori, kosteikko ja hiekkasuodatusalue. Järjestelmää ovat olleet suunnittelemassa Luken tutkijoiden lisäksi GTK , Oulun yliopisto, Vapo ja Pöyry. Järjestelmään tulee kiertovesikasvatuksen poistovettä tutkimusrakennuksesta, johon FREA Solutions toimitti tutkimusmittakaavan kiertovesijärjestelmän. Rumpusuodattimista , fixed bed-suodattimien huuhtelusta ja altaiden lietetaskuista tulevan lieteveden tiivistysratkaisun toimitti Clewer. Järjestelmän maksimikapasiteetti on noin 40 kg rehua vuorokaudessa.
Parinkymmenen yrittäjän joukko on käynyt tutustumassa pilottiin ja esittelemme mielellämme sitä myös muille kiinnostuneille. Järjestelmän toimivuudesta tullaan kertomaan säännöllisesti mm. yrittäjien kevät- ja syyskokousten yhteydessä. Jos homma toimii teknisesti ja on taloudellisesti houkutteleva, toivomme siitä tulevan osaratkaisu Suomen oloihin kehitettävään kannattavan kiertovesikasvatuksen konseptiin. Lisäksi olisi hienoa, jos suomalaiset yritykset voisivat viedä ratkaisua myös ulkomaille koko ajan yleistyvän kiertovesikasvatuksen tarpeisiin.
