Uhanalaiset lajit

Vesihomeesta on viime vuosina tullut vitsaus kalankasvattamoille.

Ihovaurioinen, lohi Tornionjoesta.
Vesihome on aiheuttanut kiusaa myös Tornionjoessa. Luonnonvarakeskuksen vaelluspoikaspyydykseen kesällä 2015 jääneellä lohella on näkyvissä selviä vaurioita suomupeitteessä ja nahkassa. Päässä ja pyrstöevässä olevissa vauriokohdissa on jo näkyvissä vesihomeinfektio.Ville Vähä / Luke

Erittäin uhanalaisen Saimaan järvilohen istutukset ovat vaarassa ärhäkän vesihomeen takia. Luonnonvarakeskus Luken kalanviljelylaitoksella Enonkoskella vesihome on tappanut jopa 80 prosenttia emokaloista, joiden mätiä tarvitaan kalanpoikasten kasvattamiseksi.

– Tilanne on todella huono. Valtaosa järvilohen emoista kuolee ennen kuin mäti saadaan talteen, huokaisee Luken asiantuntija Pasi Arkko

Arkon mukaan vesihometta on ajoittain ollut kalankasvattamon riesana 1990-luvulta lähtien, mutta viime vuosina tilanne on pahentunut.

Enonkosken kalanviljelylaitokseen iski ärhäkkä vesihome vuonna 2016, jolloin kaloja kuoli kymmenkertainen määrä tavalliseen verrattuna. Sen vaikutukset näkyvät nyt: Kun emokalat kuolevat, lypsettävän mädin määrä vähenee. Seuraavana vuonna kaloja on vähemmän istutettavaksi ja mätiä on taas vähemmän tarjolla.

Järvilohi on uhanalaisempi kuin saimaannorppa. Kalakannan elvyttäminen on toistaiseksi turvattu luonnossa elävien järvilohien mädillä. Arkko on kuitenkin huolissaan luonnonmädin saatavuudesta tulevaisuudessa.

– Luonnonmädin määrä tulee tippumaan, koska istutetun kalan määrä on pudonnut jyrkästi, sanoo Arkko.

Luonnonmädin kerääminen vaatii erilliset tuotantotilat, jotka ovat tällä hetkellä Enonkoskella melko pienet.

Vesihometartunnan saaneet Saimaan järvilohen kutuvalmiit emolohet syksyllä 2017 Luken Paltamon koeasemalla.
Vesihometartunnan saaneita Saimaan järvilohen kutuvalmiita emoja Luken Paltamon-koeasemalla syksyllä 2017. Kalat kuolivat pari päivää kuvan ottamisen jälkeen.Luke

Järvilohta ei saada kalastajien iloksi ennen vuotta 2020

Tällä hetkellä Enonkosken laitoksesta riittää Saimaan järvilohen poikasia vain kalakannan elvyttämiseen Kuurnan voimalaitoksen luona Kontiolahdella, joka on rauhoitettu kalastukselta. Yksityisille markkinoille ei ole näillä näkymin ole tulossa mätiä ennen vuotta 2020, jolloin seuraava emokanta varttuu sukukypsäksi.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan kalanviljely Oy on joutunut lopettamaan järvilohen kasvattamisen pariksi vuodeksi, koska se ei saa mätiä. Pro Agrian omistaman kalanviljelylaitoksen kasvattamia järvilohia on aiemmin istutettu kalastajien iloksi Höytiäisen, Pielisen ja Koitereen kaltaisiin suuriin järvialtaisiin.

Vaikka mätiä olisi, ei sitä tällä hetkellä kannata hedelmöittää. Pohjois-Karjalan kalanviljelyn toiminnanjohtaja Kari Kujalan mukaan järvilohen kasvattamista estää myös vaikea vesihometilanne Kiihtelysvaaran ja Kontiolahden kasvattamoilla.

– Olemme ihan tietoisesti pysäyttäneet järvilohen kasvattamisen, kunnes löydetään keinoja vesihomeen tehokkaaseen torjuntaan, sanoo Kujala.

Myös Kalankasvattajaliitossa ollaan huolissaan kasvavasta vesihomeongelmasta. Elintarvikevirasto Eviralla, Åbo Akademilla ja Lukella on käynnissä liiton tilaama tutkimus, jossa kartoitetaan tilannetta suomalaisissa kalankasvattamoissa ja kerätään näytteitä.

Vesihome iskee heikentyneisiin kaloihin

  • Vesihome on sieni, joka tappaa helposti valmiiksi heikossa kunnossa olevan kalan.
  • Sitä esiintyy luonnonvesissä. Kalanviljelylaitoksissa vesihomeesta on tullut vitsaus, sillä altaissa sieni pääsee leviämään helposti.
  • Järvilohi, järvitaimen ja siika ovat erityisen herkkiä vesihomeelle.
  • Vesihome ei ole ihmisille vaarallinen.

https://yle.fi/uutiset/3-10384536