• Kirjoittajat: Tiina Korkea-aho, Satu Viljamaa-Dirks ja Riikka Holopainen Ruokavirastosta
  • Yhteistyössä: Savon Taimen Oy, Voimalohi Oy, Luonnonvarakeskus vesiviljely

Vesien kylmetessä kutsumaton vieras vesihome alkaa näyttäytyä taas monilla kalanviljelylaitoksella. Vesihomeen on raportoitu olevan uhka lohikaloille ympäri maailman ja vesihomeen taudinpurkauksia on raportoitu sekä viljellyillä kaloilla että luonnon populaatioissa. Suomessa on raportoitu ongelmia erityisesti järvitaimenella ja -lohella, joiden viljelyä on jouduttu rajoittamaan ja jopa lopettamaan huonon vesihometilanteen takia.

Myös muilla lohikalalajeilla tavataan vesihometta säännöllisesti. Paitsi veden lämpötila, myös monet muut stressitekijät vaikuttavat lohikalojen vesihomeinfektioiden puhkeamiseen, kuten kutukypsyys tai muut taudit. Vesihometapauksissa suositellaankin kalojen tarkempaa tautitutkimusta, että esimerkiksi mahdolliset altistavat tekijät voidaan kartoittaa ja hoitaa tarvittaessa.

Suomen kalanviljelylaitoksilta löydetty yhtenevää genotyyppiä vesihometta, jolle on kehitetty PCR-tunnistusmenetelmä  

Aikaisemmassa vesihomehankkeessa huomattiin, että hyvin samaa genotyyppiä Saprolegnia parasitica vesihomelajia löytyy kalanviljelylaitoksista Etelä- ja Pohjois-Suomesta, joka viittaa siihen, että sama S. parasitica klooni esiintyy Suomen kalanviljelylaitoksissa yleisesti, aiheuttaen tautipurkauksia. Kyseinen klooni on ilmeisesti siirtynyt laitosten välillä, mahdollisesti kalasiirtojen mukana. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että S. parasitica leviää helposti kalasta kalaan ja leviää kalojen mukana, jolloin kalojen siirroissa kannattaa noudattaa huolellisuutta ja tarvittaessa tutkia kalat vesihomeen varalta ennen siirtoa.

Hankkeessa kehitettiin myös tunnistusmenetelmä yleisesti esiintyvän S. parasitica vesihomeen määrittämiseksi vedestä ja kaloista nopeammin. Kyseinen PCR-menetelmä tunnistaa pieniäkin määriä S. parasitica vesihomeen DNA:ta näytteessä, joka voidaan ottaa kalasta tai kalan ympäristöstä eli vedestä. Tämä mahdollistaa vesihomeen tutkimisen kalanviljelylaitosten ympäristöstä laajemmin ja tarkemmin.

Miten vesihometta esiintyy kalanviljelylaitoksilla ja onko estomenetelmät tehokkaita?       

Sen lisäksi että S. parasitica tarttuu kalasta kalaan tehokkaasti, vesihometta tiedetään esiintyvän luonnonvesissä myös luontaisesti. Miten kaloihin vaikuttaa tulovedessä esiintyvä S. parasitica, miten paljon sitä esiintyy kalanviljelylaitosten vedessä, ja kuinka tämä vesihomeen esiintyminen vaikuttaa taudin puhkeamiseen kaloilla on vielä epäselvää. Näiden asioiden tutkimiseksi aloitettiin toukokuussa 2021 vuoden kestävä yhteistyöhanke Ruokaviraston, Luonnonvarakeskuksen vesiviljelyn, Savon Taimen Oy:n ja Vomalohi Oy:n kanssa, johon hankerahoitusta myönsi Pohjois-Savon ELY-keskus osaksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta.

Aloitetussa hankkeessa kehitetty PCR-menetelmä mahdollistaa vesihomeen tutkimisen kalanviljelylaitosten vedestä. Jotta vesihomeen määrän vaikutusta taudin aikana saataisiin arvioitua, tutkitaan vesihomeen esiintymistä kalanviljelylaitosten vesissä ympäri vuoden ja seurataan tautien esiintymistä kaloissa tänä aikana. Vesinäytteiden yhteydessä myös kylvetysten määrät ja ajankohdat huomioidaan, jolloin voidaan vertailla niiden tehokkuutta itiömäärien vähentämiseksi kalanviljelylaitoksilla ja tämän perusteella tarvittaessa optimoida kylvetyksiä. Tämän lisäksi otetaan kalanäytteitä, joista seurataan vesihomeen, bakteerien ja loisten esiintymistä ja arvioidaan näiden taudinaiheuttajien osuutta vesihomeen puhkeamiseen.

Mukana on Luonnonvarakeskuksen VEKKI-hankkeessa (https://www.luke.fi/projektit/vekki/) F. psychrophilum bakteeria vastaan rokotettuja järvilohia, joiden vastustuskykyä myös vesihometta vastaan tutkitaan. Tässä tapauksessa aikomuksena on selvittää, esiintyykö rokotetuilla kaloilla vesihometta ja mikä on tautipaine vesihomeitiöiden lukumäärissä altaiden vedessä. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla pystymme tulevaisuudessa kehittämään toimivia menetelmiä vesihomeen riskien kartoittamiseksi ja hallitsemiseksi kalanviljelylaitoksilla.

Hanke on osittain rahoitettu Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta.

Kiitos jatkuvasta yhteistyöstä tutkimuksiin osallistuneille yhteistyökumppaneille ja kalanviljelylaitoksille.

Suodatuslaitteisto vesinäytteille. Kuva: Tiina Korkea-aho