Vesihometaudin tutkimus etenee suunnitellusti

Vesihometaudin nopeat tunnistusmenetelmät ja tehokkaat hoitokeinot puuttuvat ja ongelmien syntymekanismiakaan ei tunneta. Ruokaviraston eläintautibakteriologian ja -patologian yksikkö tutkii vesihometta Åbo Akademin ja Jyväskylän yliopiston kanssa yhteishankkeessa, jonka lopputulosten avulla voidaan kehittää muun muassa taudin torjunta- ja hoitomenetelmiä kalanviljelylaitoksilla. Tutkimuksessa saadaan tietoa Saprolegnia -suvun vesihomeista, Flavobacterium -suvun ja Iodobacterium -suvun bakteereiden esiintymisestä kalassa ja sen ympäristössä, sekä bakteerien esiintymisestä vesihomeen yhteydessä kalanviljelylaitoksilla.

Makeissa vesissä ja kaloissa esiintyy runsaasti erilaisia vesihomelajeja ja -kantoja, joten on tärkeää tutkia mitkä näistä ovat haitallisia kalalle ja kehittää nopeaa määritysmenetelmää juuri niille vesihomekannoille, jotka aiheuttavat eniten ongelmia kalanviljelylaitoksilla. Keväällä 2019 aloitetussa hankkeessa kehitetään molekyylibiologista tunnistusmenetelmää, jolla voitaisiin samanaikaisesti ja nopeasti tunnistaa vesihome ja bakteereita sekä kalasta että sen ympäristöstä.  Tähän mennessä on todettu, että yleisimmän meillä esiintyvän Saprolegnia parasitica vesihomelajin tunnistaminen ei toimi odotetusti aiemmin julkaistulla menetelmällä. Onneksi hankkeen käytössä on riittävästi tutkimustuloksia juuri suomalaisilla laitoksilla esiintyvistä vesihomeista menetelmän mukauttamiseksi. Tulevan talven aikana tunnistamismenetelmiä sekä vesihomeille että bakteereille kehitetään niin, että niiden testaus kalanviljelylaitoksilla voidaan aloittaa ensi vuonna. Tutkimukseen valitaan Ruokaviraston kalaterveyspalvelun tietojen ja kalanviljelijöiltä saatujen tietojen perusteella sellaisia laitoksia, joilla on selkeästi ollut vesihometta ja laitoksia, joissa vesihometta ei esiinny tai esiintyy harvoin. Näiltä laitoksilta otetaan bakteriologisia ja molekyylibiologisia näytteitä kaloista ja altaiden vedestä sovittuna ajankohtana vuoden 2020 aikana. Näytteiden avulla optimoidaan nopeaa tunnistusmenetelmää näille mahdollisille kalojen taudinaiheuttajille.

Tutkimukseen liittyvät kalojen altistuskokeet on myös aloitettu Ruokaviraston Kuopion toimipaikassa, ja niissä testataan bakteereiden vaikutusta kalojen ihovaurioiden syntyyn yksin ja yhdessä vesihomeen kanssa.

Hankkeen tulokset mahdollistavat myös tulevaisuudessa näiden tautien riskiperusteista hallintaa ja tautien torjunta ja hoitomenetelmien kehittämistä kalanviljelylaitoksille.

Mikroskooppikuva vesihomeen itiöistä, joista osasta alkanut kasvaa rihmastoa
Kuva: Satu Viljamaa-Dirks

Tutustu hankekuvaukseen: https://www.ruokavirasto.fi/yhteisot/tieteellinen-tutkimus/tutkimushankkeet/kaynnissa/elaintenterveys--ja-hyvinvointitutkimus/bakteerien-merkitys-vesihomeen-esiintymisessa-ja-vesihomeen-seka-bakteerien-pcr-tunnistusmenetelmat/

Hanke on osittain Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukema