Kotimaista laatukalaa

Suomalainen kala täyttää korkeat laatukriteerit. Meillä kala kasvaa puhtaissa vesissä ja on lyhyiden etäisyyksien sekä nopean ja tehokkaan kylmäketjun ansiosta ruokapöydässä tuoreena. Säännöllisen ja luotettavan toiminnan ansiosta kalatiskeillä on sitä mitä luvataan. Kuluttajille kasvatettu kala on terveellinen ja turvallinen elintarvikekala, jota on kaupassa jatkuvasti tarjolla.

Suomessa viljellään eniten kirjolohta (n. 95 %) ja toiseksi eniten siikaa. Lisäksi viljellään kuhaa, taimenta, nieriää ja sampea. Istutuksiin tuotetaan yli kahdenkymmenen kala- ja rapulajin poikasia. Luonnonravintolammikoissa kasvatetaan istukkaiksi mm. lohta, taimenta, nieriää, siikaa, kuhaa ja harjusta.

Suomessa on erinomaiset edellytykset omavaraisuuteen kalantuotannossa, sillä meillä on pitkä rannikko, jokia ja paljon järviä. Suomessa kalanviljelyllä on suurempi merkitys kalatalouden elinkeinona kuin Euroopan maissa keskimäärin. Kalanviljely luo työpaikkoja ja tarjoaa toimeentuloa erityisesti saaristossa ja muilla kaupunkikeskustoista kaukana olevilla paikkakunnilla.

Suomalaiset kalanviljelijät ovat innovatiivisia oman alansa erikoisosaajia. Myös suomalainen vesiviljelyn tutkimus on Euroopan huippua. Kalanviljelyssä tarvitaan monipuolista osaamista ja jatkuvaa kehittämistyötä. Viljelymenetelmissä kiinnitetään erityistä huomiota kalojen hyvinvointiin ja ympäristöön, jotta kala kasvaisi mahdollisimman hyvin.

Kalanviljely on tärkeä osa Suomen luonnonvarataloutta. Kalanviljely on erityisesti syrjäisten seutujen työllisyyden ja palveluiden säilymisen kannalta merkittävä elinkeino.

 

Kalanviljelyn tuotantoprosessi

Suomalaisen kalanviljelyn tuotantomallissa kalat kulkevat sisävesistä merelle: kalanpoikaset kasvatetaan sisävesissä, ruokakala meressä. Kalaa viljellään laitoksissa, verkkoaltaissa, maalla sijaitsevissa uomissa, luonnonravintolammikoissa ja kiertovesilaitoksissa.

Kalanviljelyn tuotantolaitokset voivat olla monentyyppisiä. Laitoksen kokoonpanoon vaikuttavat vesialue ja viljeltävä kalalaji. Varsinkin sisävesillä kalanviljelylaitokset ovat usein yhdistelmiä useammasta laitostyypistä.

Kalankasvatusta harjoitetaan koko maan alueella, mutta yleistettynä suomalaisen kalanviljelyn tuotantomallissa kalat kulkevat sisävesistä merelle: kalanpoikaset kasvatetaan sisävesissä, ruokakala meressä.

Suomessa ruokakalasta tuotetaan noin puolet Ahvenanmaalla. Manner-Suomen alueella tuotettavasta kalasta kaksi kolmasosaa tuotetaan meressä. Suurin osa tästä, noin 40 prosenttia, tuotetaan Saaristomerellä.

Vesiviljelyn poikastuotanto on keskittynyt Sisä-Suomen alueelle. Ruokakalan kasvatuksen osuus sisämaassa on vähentynyt. Useita tuotantolaitoksia löytyy Kainuun vesistöistä, Rautalammen vesireitin varrelta sekä Etelä-Lapin ja Keski-Suomen vesistöistä. Sisävesillä on myös lukuisia luonnonravintolammikoita, joissa kasvatetaan kalanpoikasia.

Kalojen terveydestä ja ravinnosta huolehditaan hyvin

Vain hyvinvoivasta kalasta saadaan laadukasta ravintoa. Kalankasvattajat panostavat kalojen hyvään terveyteen. Viljelty kala kuoriutuu ja kasvaa puhtaassa vedessä ja saa tarkkaan tutkittua ravintoa. Hyvät kasvuolosuhteet luovat perustan kalojen hyvinvoinnille, ja kalankasvattajien vankka ammattitaito takaa viljeltävän kalan korkean laadun.

Kokeneet kalankasvattajat osaavat tulkita kalojen vointia ja pystyvät tarvittaessa säätämään kasvatusprosessia. Kalankasvattamoilla tehdäänkin töitä viikon jokaisena päivänä. Kalankasvattajien huippuosaaminen ja rakkaus omaan työhönsä näkyvät kuluttajille lähikaupan kalatiskin korkealaatuisena kalatarjontana.

Suomessa kasvatettavat kalat voivat hyvin. Kalakannoissa ei ole ihmiselle haitallisia tauteja. Kasvattamoilla huolehditaan myös siitä, että kasvatuskalat eivät karkaa luontoon. Kalatauteja torjutaan kalanviljelylaitoksilla ennaltaehkäisevästi panostamalla hyviin viljelykäytäntöihin.

Kalanrehun tärkeimmät raaka-aineet ovat kalajauho ja kalaöljy. Tuoretta, merestä peräisin olevaa kalaa ei saa käyttää kalanrehuna. Kalajauhon ja kalaöljyn lisäksi kalanrehu voi sisältää kasviöljyjä, soijapohjaisia tuotteita, vehnä- ja maissigluteenia, hernekasveja ja auringonkukkarouhetta. Rehuun lisätään myös vitamiineja ja hivenaineita.

 

Kalanviljely on luvanvaraista toimintaa

Suomessa kalanviljely on tarkasti säädeltyä ja valvottua. Valvonnan tavoitteena on turvata ympäristön, kalojen ja työntekijöiden hyvinvointi. Kalankasvattamot tarvitsevat ympäristönsuojelulain mukaisen luvan kalanviljelyyn, ja lisäksi vesilaki edellyttää lupia vesialueille rakentamiseen. Myös perkaamon tai muun kalastustuotteita käsittelevän laitoksen toiminta on luvanvaraista.

Luvat säätelevät hyvin tarkkaan kalankasvatuksessa käytettäviä alueita sekä vesiviljelyn tuotantotapoja ja -määriä. Kalankasvatuslaitosten vesienkäsittelyn toimivuus varmistetaan ympäristöluvilla ja säännöllisillä tarkastuksilla. Lisäksi kalanviljelyn omavalvonta edellyttää kaiken toiminnan tarkkaa kirjaamista.

Kalankasvatuksen osuus ravinnekuormituksesta on 1 – 2 prosenttia. Kalankasvatuksen vesistövaikutus riippuu paljon laitosten sijainnista. Hyvällä sijainninohjauksella voidaan vähentää tai poistaa lähes kokonaan kalanviljelyn aiheuttamat haitat.