Kalastajat saivat viime vuonna keskimäärin euron enemmän lohikilosta kuin vuonna 2016. Myös kirjolohen tuottajahinta oli korkein 2000-luvulla. Muiden kalojen tuottajahinnat eivät merkittävästi poikenneet edellisvuoden hinnoista.
Lohen ja kirjolohen tuottajahinta kohosi reippaasti jo vuonna 2016, mutta jatkoi kohoamistaan vielä vuonna 2017. Syynä vuoden 2016 korkeaan hintaan oli lohen maailmanmarkkinahinnan nousu, mikä oli suureksi osaksi seurausta Chilen kalankasvatuksen joutumisesta vaikeuksiin.
Suomessa kaupallisen kalastuksen taloudellisesti tärkein kalalaji on silakka. Sen tuottajahinta pysyi vuoden 2016 tasolla. Ihmisravinnoksi luokitellun silakan hinta laski hieman, mutta rehuksi käytetyn silakan hinta pysyi suunnilleen entisellään. Silakkasaaliista suurin osa menee rehuteollisuuden raaka-aineeksi, siksi ihmisravinnoksi menevän silakan parin sentin hinnan lasku ei suuresti vaikuta silakan kokonaishintaan. Silakasta valmistettu rehu käytetään pääosin turkistarhauksessa ja kalankasvatuksessa.
Vuonna 2017 noin kolme neljäsosaa ihmisravinnoksi ja kaksi kolmasosaa rehuksi luokitellusta silakkasaaliista kalastettiin kesäkuun loppuun mennessä. Alkuvuodesta silakasta sai paremman hinnan kuin myöhemmin keväällä. Ihmisravinnoksi päätyvästä silakasta maksettiin syksyllä korkeampaa hintaa kuin keväällä, jolloin kalaa oli enemmän markkinoilla.
Tilastotietojen taustaa
Kalan tuottajahintatiedot kerätään yrityksiltä, jotka ostavat kalaa kalastajilta. EU on määrännyt kalastuskiintiöt muun muassa silakalle, kilohailille ja lohelle. Näistä kaloista ostajan on tehtävä ELY-keskukselle ostoilmoitus vähintään kahden vuorokauden kuluessa ostohetkestä. Tilasto laaditaan näiden ostoilmoitusten pohjalta. Muiden kalojen hintatiedot saadaan suoraan yrityksiltä. Kasvatetun kalan tuottajahinta on Suomen kalankasvattajaliiton antama tieto.