Kotimaisen kalankasvatuksen selkeä tavoite on kasvu. Kansalliseen vesiviljelyohjelmaan on laitettu tavoitteeksi nostaa Suomi omavaraiseksi tällä vuosikymmenellä lohikalojen kulutuksessa. Nyt valtaosa käytetystä lohikalasta tulee ulkomailta, vaikka olosuhteet Suomessa mahdollistaisivat helposti moninkertaistaa oman tuotannon.
Alkuvuonna 2019 käynnistyneen Kalavaltio-hankkeen tavoitteena on lisätä kestävää kotimaista kalankasvatusta valtion merialueilla sekä helpottaa yritystoiminnan käynnistymistä.
Ilmasto muuttuu ja sillä on vaikusta kaikkeen maapallolla, myös vesiin, kaloihin ja kala-alaan. Muutoksilla on kalankasvatukselle sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Vastuu ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisestä on ihmisellä. Suomalaiset voivat osallistua ilmastotalkoisiin muun muassa syömällä enemmän ympäristöystävällistä kotimaista kasvatettua kalaa.
Norja on lohenkasvatuksen mahtimaa maailmassa. Se ei norjalaisille kuitenkaan riitä. Norjan valtio on asettanut tavoitteeksi nostaa kalankasvatuksen tuotanto peräti viiteen miljardiin kiloon vuoteen 2050 mennessä. Se vaatii kokonaan uusia teknisiä ratkaisuja kasvattaa kalaa.
Kalaterveyspäivässä kuultiin kasvattajien kokemuksia saneerausoperaation toteutuksesta. Lisäksi monipuolisessa päivässä perehdyttiin elävän kalan tuontiin ja siirtoihin, bioturvallisuuteen sekä omavalvontaan, johon on saatu avuksi Kalankasvattajaliiton laatima käytännöllinen omavalvontaopas.
Kalatoimialalla olisi mahdollisuus profiloitua entistä paremmin ja näkyvämmin yhdeksi ilmastokriisin ratkaisuksi. Kalastus poistaa merestä ravinteita, jotka aiheuttavat meren rehevöitymistä. Kasvatetun kalan hiilijalanjälki on keskimäärin kuudennes naudan ja puolet sian ja broilerin hiilijalanjäljestä. Kalanviljelyn ravinnekuormitus on vain 1-2 prosenttia vesistöjen kokonaiskuormituksesta.