Uutta tietoa harmaahaikaroiden ja merimetsojen suorista vaikutuksista kalataloudelle

Suomessa tutkittiin ensimmäistä kertaa systemaattisesti koko rannikkoalueella harmaahaikaroiden ja merimetsojen aiheuttamia suoria vahinkoja kalataloudelle. Harmaahaikaroista voi olla paikoitellen merkittävää haittaa kalankasvatukselle. Sen sijaan merimetsot eivät juurikaan vie kaloja suojatuista kalankasvatusaltaista eivätkä useimmista pyydyksistä, peittämättömiä avorysiä lukuun ottamatta.

NORDIC FISH -KONSERNIN VEIJO HUKKASELLE JA MARI HEIKKILÄLLE KASVURYHMÄN JA VARMAN ROHKEA OMISTAJUUS -YRITYSTUNNUSTUS KALA-ALAN PITKÄJÄNTEISESTÄ KEHITTÄMISESTÄ

Kasvuryhmä on myöntänyt Rohkea omistajuus -yritystunnustuksen Nordic Fish Oy:lle. Voittajan valitsi Kasvuryhmän pitkäaikainen pääyhteistyökumppani Varma. Palkinnon kriteereinä olivat omistajien osoittama rohkeus liiketoiminnan kehittämisessä, innovatiivisuus ja luovuus. Lisäksi kriteereissä huomioitiin riskinottokyky, vastuullisuus sekä tulokset.

𝐊𝐚𝐥𝐚𝐭𝐚𝐥𝐨𝐮𝐬𝐯𝐞𝐫𝐤𝐨𝐬𝐭𝐨.𝐟𝐢 𝐨𝐧 𝐚𝐯𝐚𝐭𝐭𝐮 – 𝐭𝐞𝐫𝐯𝐞𝐭𝐮𝐥𝐨𝐚 𝐦𝐮𝐤𝐚𝐚𝐧!

Kansallinen kalatalousverkosto kokoaa kalatalousalan toimijat saman pöydän ääreen keskustelemaan kalatalouselinkeinoille tärkeistä asioista. Tavoitteena on alan yhteistyön lisääminen, hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen levittäminen sekä osaamisen kehittäminen.

Hyvä kiertää kolmikantayhteistyössä – tavoitteena ennustettavuus kotimaisille kalankasvattajille ja tasaisempi hinta kalan ostajille

Kalaruokatalo Kalavapriikki Oy, tuottaja Kalankasvatus Vääräniemi Oy sekä rehutehdas Alltech Fennoaqua sopivat kolmikantayhteistyöstä 15.11.2023 allekirjoitetussa sitoumuksessa. Sen tavoitteena on kohottaa kotimaisen kala-alan arvostusta, kannattavuutta ja jatkuvuutta sekä saada kotimaisen kalan hinta tasaisemmaksi ympäri vuoden.

Suomalainen kalankasvattaja lanseeraa hyljekarkotinjärjestelmiä

Ace Aquatec asensi kahdeksan A-ASR® (Acoustic Startle Response) US3 -laitetta Laitakarin Kalan Vatungin tuotantopaikalle, mikä osoittautui tehokkaaksi hylkeiden saalistuksen torjunnassa. Keskitaajuinen A-ASR®-laite käyttää laukaisumekanismia tuottamaan hiljaista ääntä, joka aiheuttaa säikähdysreaktion hylkeissä. “Viime vuoden jälkeen olemme varmoja, että A-ASR®-laitteet toimivat: vaikka hylkeet lähestyvät edelleen laajempaa aluetta, ne eivät hyökkää altaisiin. Lisäksi aitteet on erittäin helppo asentaa.”

Keskustan Kallio ja Kalmari: Kotimainen kalatalous on jäämässä hanke- ja työryhmäverkon vangiksi

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on antanut vastauksensa keskustan kansanedustajien Vesa Kallion ja Anne Kalmarin tekemään kirjalliseen kysymykseen koskien kalatalouden edistämistä ja kotimaisen kalan käytön lisäämistä. Keskustan kansanedustajat peräsivät kysymyksessään Orpon hallitukselta konkreettisia tekoja kotimaisen kalankasvatuksen edistämiseksi. Ministeri Mykkäsen vastauksessa nämä teot ja niiden toteuttamisaikataulu jäivät valitettavasti avoimiksi.

Suomalaiset arvostavat kotimaista kalaa ja ammattikalastusta

Tuoreen Pro Kala ry:n teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan kotimaisen kalan arvostus on korkealla. Kalan paikka suomalaisessa ruokapöydässä 2024 -tutkimus osoittaa, että noin 80 prosenttia vastaajista liittää erityisesti kotimaiseen pyydettyyn kalaan erittäin positiivisia tai positiivisia mielikuvia. Seuraavina positiivisten mielikuvien listalla tulevat ammattikalastus elinkeinona ja kotimainen kasvatettu kirjolohi.

Hyljekarkottimilla voidaan vähentää hylkeiden kalataloudelle aiheuttamia taloudellisia tappioita

Hyljekarkottimilla voidaan pitää hylkeitä loitolla kalanpyydysten ja kasvatusaltaiden lähettyviltä. Näin saadaan vähennettyä sekä kalataloudelle aiheutuvia tappioita että estettyä hylkeiden joutuminen pyydyksiin. Uusi vedenalaisia ääniä hyödyntävä menetelmä on osoittautunut tehokkaaksi etenkin lyhytaikaisessa käytössä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan karkottimien käyttöön tarvitaan yhteiset pelisäännöt, jotta niiden ympäristölle ja eliöstölle aiheuttamia haittavaikutuksia voidaan ehkäistä.

TUNNETUT KALAKOKIT OPASTAVAT KOTIMAISEN KALARUUAN ÄÄREEN

TUNNETUT KALAKOKIT OPASTAVAT KOTIMAISEN KALARUUAN ÄÄREEN

Kotimainen kala ja kalaruoka kiinnostaisi yhä useampaa herkullisena raaka-aineena ja ympäristöystävällisenä vaihtoehtona. Silti suomalaisten ruokapöydässä pääroolissa on ulkomainen kala. Uudet sukupolvet eivät juuri osaa valmistaa kalaa ja tietokin on varsin hajallaan. Uusi Kalaruoka.fi-media edistää kahden tunnetun kalakokin kera kalaruokakulttuuria ja kotimaisten kalojen käyttöä hauesta hailiin ja siiasta särkeen. Tavoitteena on edistää koko kotimaista kalatalousalaa. 

Annetaan kotimaisen kalan uida lautaselle – hallituksen on purettava kalankasvatuksen esteet

Annetaan kotimaisen kalan uida lautaselle – hallituksen on purettava kalankasvatuksen esteet

Keskustan kansanedustajat Vesa Kallio ja Anne Kalmari ovat jättäneet maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien hallituksen tekoja kalatalouden edistämiseksi ja kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi. Kansanedustajat kysyvät, mitä lainsäädäntömuutoksia hallitus valmistelee kalankasvatusta koskevan sääntelyn keventämiseksi ja millä aikataululla lakiesityksiä ollaan tuomassa eduskuntaan käsiteltäväksi. Kallio ja Kalmari muistuttavat, että Petteri Orpon hallitus on sitoutunut edistämään kotimaista kalataloutta. Hallitusohjelmassa todetaan keskeisenä keinona kalankasvatuksen lisäämiseksi Suomessa olevan nimenomaan kalankasvatukseen liittyvän luvituksen ja sääntelyn keventäminen.

Luonnonvara-ala ei saa olla enää sivussa

Alkutuottajien ja luonnonvara-alan ammattilaisten panos Suomelle on merkittävän suuri. Hallitusohjelmassa tämä on tunnistettu ja hallitus haluaa parantaa maaseutuyrittäjyyden houkuttelevuutta sekä kehittää luonnonvara-alan ja elintarvikesektorin koulutusta vastaamaan muuttuneisiin toimintaympäristön vaatimuksiin. Tarvitsemme luonnonvara-aloille enemmän korkeakoulutusta, tutkimusta ja kehitystä. Ruokavientiin panostetaan tällä hallituskaudella ja kasvava markkina tulee tarkoittamaan sitä, että alallekin tarvitaan uusia osaajia.

Finnforelin leppäsavustettu kirjolohifilee pärjäsi Lidlin vientikilpailussa

Finnforelin leppäsavustettu kirjolohifilee pärjäsi Lidlin vientikilpailussa

Lidl pyrkii vauhdittamaan Suomen vaatimatonta ruokavientiä, ja järjesti vientikilpialun suomalaisille elintarvikeyiryksille. Kilpailussa etsittiin tuotteita, joilla nähdään potentiaalia maistua kuluttajille laajasti Euroopan eri maissa. Finnforelin kirjolohifilee on yksi voittajista –  Savulohi on suomalaisille perinteinen herkku, joka kuuluu niin arkeen kuin juhlaan. Kirjolohi on mainio raaka-aine, sillä siinä on runsaasti proteiinia, hyviä rasvoja sekä vitamiineja.

Uusi koti, uusi brändi

Benella-tuotemerkki siirtyi rehutalo Alltech Fennoaqualta kalaruokatalo Kalavapriikille vuoden 2023 lopussa. Kauppojen jälkeen Kalavapriikki on jatkanut tuotemerkin kehittämistä. Vaikka Benella on lanseerattu jo 2015, on se edelleen aikaansa edellä. Suuri yleisö ei ole vielä täysin sisäistänyt sen henkeä tai ideologiaa. Uudistuneen brändin avulla Kalavapriikki aikoo viestiä Benella-kalan vahvuuksista, joista hyötyvät sekä kuluttajat, yritykset että koko kotimainen kala-ala.

Voimalohi haluaa tuottaa laadukasta kalaa kalastettavaksi

Voimalohi juhlisti kansallista kalakeittopäivää 6.2. Raasakan kalanviljelylaitoksella. Tarjoiltu maukas siikasoppa ja graavattu siika rieskan päällä valmistettiin mitä luultavimmin Voimalohen itse istuttamista siioista. Istutetut siiat ovat käyneet kasvamassa muutaman vuoden väljemmillä vesillä, jonka jälkeen ne ovat suunnanneet takaisin pohjoisen vesiin, josta paikalliset kalastajat ovat ne saaneet saaliikseen ja päätyneet istuttajiensa pöytään paikallisten kalakauppiaiden tiskin kautta.

Kalankasvatusta merialueilla haluttiin helpottaa, mutta toisin kävi: lupien odottelu vie vuosia ja voi maksaa jopa 150 000 euroa

Manner-Suomen vesiviljelystrategian 2030 tavoite on kehittää vesiviljelyelinkeinoa ja nostaa kotimaisen kasvatetun kalan tuotantoa ympäristöystävällisesti.
Pyrkimyksistä huolimatta lupaprosessit ovat yhä usein pitkiä, hankalia ja epävarmoja.

Kalankasvattajaliiton Sankelo: ”Poliittisen ohjauksen puutteen johdosta virkamiesten mielipiteet korostuvat päätöksissä”

Kalankasvattajaliiton Sankelo: ”Poliittisen ohjauksen puutteen johdosta virkamiesten mielipiteet korostuvat päätöksissä”

Juhlapuheita on pidetty, mutta Suomi ja muut EU-maat ovat laiminlyöneet kalanviljelyn toimintaedellytysten parantamista jo vuosia. Vesiviljely on osa EU:n sinistä taloutta ja jos se toteutetaan kestävästi sen hiilijalanjälki voi olla pienempi kuin muilla proteiinin lähteillä.

Suomeen julistettiin kansallinen kirjolohipäivä

Suomeen julistettiin kansallinen kirjolohipäivä

Torstaina 2.11.2023 vietettiin kalatalouden superpäivää. Melkein 250 kala-alan Ammattilaista kokoontui Pro Kalan järjestämille innovaatiopäiville. Samana päivänä vietettiin Finnforellin lanseeraamaa kansallista kirjolohipäivää. Kirjolohipäivän tarkoitus oli lisätä suomalaisten tietoutta kirjolohesta ja kotimaisesta kalataloudesta sekä saada kuluttajat pohtimaan, mistä heidän syömänsä kala tulee. Päivä alkoi kalakeskustelulla MTV 3:n Huomenta Suomessa ja jatkui Helsingin Narinkkatorilla kirjolohikeitolla.

Kalan kulutus 2022

Suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa lähes neljä ja puoli kiloa ja tuontikalaa noin kahdeksan ja puoli kiloa asukasta kohti vuonna 2022. Kotimaisen kalan kulutus on laskettu fileepainona ja tuontikalan kulutus osin tuotepainona.

KALAVAPRIIKKI VALITTIIN VUODEN PARHAAKSI TUOTTAJAKSI – YRITYS AVAA NYT INNOVAATIOPROSESSINSA SALAT

Glorian ruoka ja viini -lehden toimitus julkaisi jälleen vuoden parhaat teemanumeron, joka nostaa esiin kiinnostavia ruoka-alan ilmiöitä, asioita ja tuotteita. Innovatiivisesta Kalaonni-tuoteperheestään tunnettu kalaruokatalo Kalavapriikki sai listauksessa Vuoden paras 2023 tuottaja -tittelin.

Suomeen julistetaan kansallinen kirjolohipäivä – Jyrki Sukula: Suomella on täydet mahdollisuudet omavaraiseen kalatalouteen

Torstaina 2. marraskuuta vietettävän kansallisen kirjolohipäivän tarkoitus on lisätä tietoa kotimaisesta kalataloudesta ja herätellä kuluttajia pohtimaan, mistä kala heidän lautaselleen tulee. Juhlan kunniaksi Jyrki Sukula jakaa ilmaista kirjolohikeittoa Helsingin Narinkkatorilla.

Luken ensimmäinen spin-off PaRAS Aqua Oy kaupallistaa kalankasvatustutkimuksen innovaation – uudenlainen ratkaisu kiertovesikasvatuksen haasteisiin

Luken ensimmäinen spin-off PaRAS Aqua Oy kaupallistaa kalankasvatustutkimuksen innovaation – uudenlainen ratkaisu kiertovesikasvatuksen haasteisiin

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) kehitetty PaRAS-kalankasvatusmenetelmä on kustannustehokas ja joustava tapa tuottaa laadukasta kalaa mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla. Startup-yritys PaRAS Aqua Oy:n tavoitteena on viedä teknologia käytäntöön eri puolilla maailmaa.

Vesiviljelyn mestari-kisälli -hankkeen aloitusta odotetaan kuumeisesti

Vesiviljelytoimijoilla on ollut jo pitkään haasteena löytää osaajia laitoksiinsa. Alan oppilaitokset eivät houkuttele riittävästi nuoria kouluihin, eikä valmistuneet työllisty vesiviljely-yrityksiin. Kalastuksen puolella tähän haasteeseen on pyritty löytämään ratkaisua perinteisellä mestari-kisälli koulutusmallilla. Sisä-Suomen Kalaleader toteutti Päijät-Hämeen Liiton tukemana hanketta, jonka tarkoituksena oli kehittää malli myös vesiviljelyn puolelle.

Janne Sankelo Suomen kalankasvattajaliiton toimitusjohtajaksi

Janne Sankelo Suomen kalankasvattajaliiton toimitusjohtajaksi

Kauhavalainen Janne Sankelo, KM, on nimitetty Suomen kalankasvattajaliiton toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.8. Sankelo on toiminut kokoomuksen kansanedustajana Vaasan vaalipiiristä kaksi kautta. Kansanedustajakausien välissä hän työskenteli energiayhtiö Vapon, nykyisen Neovan sidosryhmäjohtajana alan edunvalvontatehtävissä. Sankelolla on työtaustaa myös opetusalan esimiestehtävistä ja vahvaa maa- ja metsätalouden tuntemusta.

Verksamhetsledaren för Åbolands fiskarförbund är upprörd över nedläggningen av ”Fiskis” i Pargas: ”Det här är skadligt för fiskeriutbildningen i Finland”

Livias beslut att lägga ner Fiskis i Pargas var förhastat och inte genomtänkt, tycker verksamhetsledaren för Åbolands fiskeriförbund. Kaj Mattsson är upprörd över Livias beslut . Han sitter i samkommunens styrelse och är verksamhetsledare för Åbolands fiskarförbund. Mattsson motsatte sig planerna på att lägga ner Fiskis när de behandlades i samkommunens styrelse.

Farming for the future: Aquaculture Remote Classroom brings aquaculture awareness to the streets

In many countries around the EU, small-town coastal communities are struggling to retain young people in the aquaculture sector. This is also the case on Ireland’s west coast, where local oyster producers are looking for new and innovative ways to promote this culturally and historically significant industry with the younger generations and improve its public perceptions.

Suomen ainoa kalanrehutehdas jatkaa toimintaansa uudella nimellä

Suomen ainoa kalanrehutehdas jatkaa toimintaansa uudella nimellä

Aiemmin Raisioaquana tunnettu yritys on nyt Alltech Fennoaqua Oy. Yritys kehittää, valmistaa ja myy kestävän kehityksen ja kiertotalousperiaatteen mukaisia kalanrehuja. Fennoaqua-nimi viittaa Suomeen ja Itämeren alueeseen. Nimenvaihdoksen taustalla on omistajanvaihdos, jota ilman Suomesta olisi loppunut kalanrehutuotanto. Fennoaquan katse on viennin kasvattamisessa. Kiikarissa ovat Ruotsi, Puola, Liettua, Latvia ja Viro.

Moni kalalaji olisi kadonnut Suomesta ilman istutuksia

Suomessa monet kalakannat ovat taantuneet luonnontilasta ja luonnontuotantoa pyritään parantamaan istutuksilla. Moni tuttu kalalaji olisi ilman istutustoimintaa kadonnut jo sukupuuttoon. Kalakantojen elvyttämistä valvoo ELY-keskukset ja istutustoimintaa ohjataan muun muassa valtioneuvoston periaistutuksia tehdään hävinneiden ja taantuneiden kalakantojen elvyttämiseen sekä kalastustarkoituksiin.

KALANEUVOS -BRÄNDIN TAKANA TOIMIVA NORDIC FISH -KONSERNI LAAJENTAA TOIMINTAANSA OSTAMALLA TERHONTAMMI OY:N

”Lähdemme avoimin mielin ja kehitysmielessä liittämään tämän hyvin hoidetun poikaslaitoksen osaksi kokonaisuuttamme. On hienoa, että aikaisemmat omistajat ovat avarakatseisesti investoineet yritykseen ja sen toiminnan kehittämiseen ja pääsemme nyt yhdessä laajentamaan sen toimintaa” sanoo Nordic Fish:n konserniyhtiöiden hallituksen puheenjohtaja, kalatalousneuvos Veijo Hukkanen.

Tutkimuksen ja yritysten yhteistyöllä potkua kotimaiseen kalatuotantoon

Suomalaiset haluaisivat tutkimusten mukaan syödä enemmän kotimaista kalaa. Kaksi kolmasosaa suomalaisten syömästä kalasta on tällä hetkellä tuotua, koska kotimainen kalastus ja vesiviljely eivät ole pystyneet vastamaan kysyntään. Luonnonvarakeskuksen politiikkasuosituksessa esitetään ratkaisuja, joilla tähdätään kotimaisen kalan käytön ja arvonlisän kaksinkertaistamiseen.

Suomalaiset kala-alan yritykset panostavat vientiin

Kala-alan yritykset ympäri maailmaa kokoontuvat tällä viikolla alan suurimpaan vuosittaiseen tapahtumaan, Seafood Expoon Barcelonassa. Suomalaisia yrityksiä on näytteilleasettajana Suomen maapaviljongissa kuusi. Tuoreen kalan ja kalajalosteiden vienti Suomesta on kasvussa, ja Seafood Expo Global -messut ovat vuoden tärkein tapahtuma kansainvälisten, niin vanhojen kuin uusien asiakkaiden tapaamiseen.

Finnforel, Alltech ja Heino Group ostavat Raisioaquan kalanrehutuotannon ja Benella-brändin

Suomalainen kalojen kiertovesikasvatukseen ja kiertotalouteen erikoistunut Finnforel ostaa yhdessä maailmanlaajuisesti toimivan eläinten terveyteen ja ravitsemukseen keskittyneen Alltechin ja Heino Groupin kanssa Raisio Oyj:ltä sen kalanrehutuotannon Raisioaquan. Velaton kauppahinta on seitsemän miljoonaa euroa ja yritysjärjestely toteutetaan osakekauppana. 

Kalatalouden kannattavuus heikkeni vuonna 2021

Kalatalouden tuotot vuonna 2021 olivat 795 miljoonaa euroa, mikä on seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Alkutuotannossa eli kalastuksessa sekä vesiviljelyssä nähtiin kuitenkin tuottojen osalta maltillista kasvua. Paras tulos kirjattiin merikalastuksessa, jossa nettotulos oli 6,4 miljoonaa euroa. Myös kalatukkukaupan tulos oli reilusti positiivinen, 5,3 miljoonaa euroa.

Fazer Café -ketju siirtyy käyttämään kotimaista kirjolohta

Fazer Café -ketju siirtyy käyttämään kotimaista kirjolohta

Fazer Café -kahvilaketju tarjoaa jatkossa asiakkaille yksinomaan kotimaisesta kirjolohesta valmistettuja kalatuotteita. Näkyvin muutos tapahtuu kahviloiden suosituimmassa ruokatuotteessa, lohikeitossa, jossa norjalainen lohi korvataan suomalaisella kirjolohella. WWF Suomi ja Fazer ovat tehneet jo vuosia yhteistyötä kestävän kalastuksen edistämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Kutsu kalakaveri sopalle – kansallista kalakeittopäivää vietetään ystävänpäivänä

Kutsu kalakaveri sopalle – kansallista kalakeittopäivää vietetään ystävänpäivänä

Tänä vuonna voit yhdistää kansallisen kalakeittopäivän ja ystävänpäivän, sillä niitä molempia vietetään samana päivänä, 14. helmikuuta. Nautitko sopan lounastunnilla työkavereiden kanssa tai illalla perheen parissa – vai lähdetkö rakkaiden kanssa ravintolaan? Valinta on sinun!

Millaisia terveysvaikutuksia kalalla on? – Vaikuttaa kolesteroliin, verenpaineeseen ja muistiin

Millaisia terveysvaikutuksia kalalla on? – Vaikuttaa kolesteroliin, verenpaineeseen ja muistiin

Suositusten mukaan kalaa tulisi syödä vähintään kahdesti viikossa. Lisäksi olisi suotavaa vaihdella eri kalalajeja. Mutta mitkä ovat kalan terveysvaikutukset?
– Kalassa on samassa paketissa proteiininlähde, hyviä, pehmeitä rasvoja sekä vitamiineja ja hivenaineita, listaa ravitsemusterapeutti Sabina Jakupović.

Fifax: Eckerön laitoksen IHN-virussaneeraustyöt on saatettu päätökseen -kuivanapitojakso alkaa

Fifax: Eckerön laitoksen IHN-virussaneeraustyöt on saatettu päätökseen -kuivanapitojakso alkaa

Fifaxin Eckerön kiertovesilaitoksella lokakuussa käynnistetyt puhdistustoimenpiteet on 20.1.2023 saatettu valmiiksi ja hyväksytty. Ruokaviraston määrittelemän virussaneeraussuunnitelman mukaan läpiviedyn puhdistushankkeen tavoitteena on ollut hävittää kesäkuussa todettu IHN-virus laitoksesta.

Suosittu mätidippi taipuu moneen – kokeile ja ihastu!

Suosittu mätidippi taipuu moneen – kokeile ja ihastu!

Pro Kala ry 17.1.2023 Oletko jo testannut mätidippiä? Ellet, nyt on sen aika! Jos olet, kokeile tätä herkkua jonkin uuden ruuan lisukkeena. Mätidippi on valloittanut suomalaiset herkkusuut. Mätidipin resepti on yksinkertainen, ja siihen tarvitaan vain muutamia raaka-aineita, jotka löytyvät helposti suuremmista ruokakaupoista. Dippi on helppo valmistaa, ja se syntyy aloittelevaltakin kokilta. Lopputulos on näyttävä, ja mätidippi…

NORDIC FISH ON OSTANUT KALANEUVOS OY:N KOKO OSAKEKANNAN

Suomalainen perheyritys Nordic Fish Oy on ostanut kalanjalostukseen erikoistuneen Kalaneuvos-konsernin. Nordic Fish Oy:n takana on Hukkasen yrittäjäperhe, Kalaneuvos Oy:n ovat omistaneet kalatalousneuvos Veijo Hukkanen ja Toni Hukkanen. Kalaneuvos on Pohjoismaiden suurin kalansavustaja. Nordic Fish on Suomen ja Ruotsin suurin kirjolohen kasvattaja ja EU:n suurin kirjolohen mädin tuottaja.

Finnforelin kirjolohelle vastuullisen kalankasvatuksen ASC-sertifikaatti

Varkautelainen kiertovesimenetelmällä kalaa kasvattava, ekologisen ja vastuullisen kalankasvatuksen yritys Finnforel Oy, on saanut vastuullisesta kalankasvatuksesta kertovan ASC (Aquaculture Stewardship Council) -sertifikaatin. ASC-sertifikaatti on maailmanlaajuisesti tunnettu tae siitä, että kalankasvatus noudattaa tiukkoja ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kriteerejä. Ostaessaan ASC-sertifioitua kalaa kuluttaja voi luottaa siihen, että tekee vastuullisen valinnan.

Kuopiolainen kalaruokatalo ryhtyi toimiin turvatakseen kotimaisen raaka-aineen saatavuuden – Kalavapriikki Oy Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n osakkaaksi

Kotimaisen kestävästi tuotetun kalaruoan tuotanto sai uutta puhtia, kun Kalavapriikki Oy osti osuuden Kalankasvatus
Vääräniemi Oy:stä. Strateginen yhteistyö poikii tasaisen raaka-ainevirran kalaruokatalolle sekä taatusti vastuullisesti
valmistetut, tuoreet kalatuotteet kuluttajien ja vähittäiskauppiaiden iloksi.

Pro Kala -tunnustus Elämää kalastajan kanssa -bloggaaja Riitta Kotilehdolle

Pro Kala -tunnustus jaettiin Kalatalouden Innovaatiopäivillä Helsingissä 3.11.2022. Tunnustuksen sai Riikka Kotilehto, joka kirjoittaa Elämää kalastajan kanssa -blogia ja julkaisee aiheesta myös Instagramissa ja Facebookissa.
Yhdistyksen hallitus nosti esille sen, miten Kotilehto jakaa ajatuksiaan ja kuviaan elämästään ammattikalastajan puolisona avaten lukijoille tämän päivän kalastajaperheen elämää ja arkea. Julkaisuissa tulee esille se, miten kalastajan ammatti heijastuu myös puolison elämään, ja kuinka tärkeä rooli perheellä on kalastajan vaativassa ja arkea säätelevässä työssä.

Seafood Innovations 2022 -voitto Lagerblad Foods Oy:n Kalamurulle

Ensimmäistä kertaa järjestetty Seafood Innovations 2022 -kilpailun voitto ja 10 000 euron pääpalkinto jaettiin Lagerblad Foods Oy:n Kalamurulle. Palkinto luovutettiin Kalatalouden Innovaatiopäivillä Helsingissä 3.11.2022.
Lagerblad Foods Oy:n HoReCa-tuote Kalamurulla on sekä Sydän- että Hyvää Suomesta -merkki. Silakasta ja särkikaloista jauhettu muru paistetaan valurautapannulla ja pakastetaan tuoreeltaan. Tuotetta voi käyttää esimerkiksi tonnikalan tapaan.

Ahvenanmaa julistettu kalojen VHS-taudista vapaaksi alueeksi

Euroopan komissio on myöntänyt Ahvenanmaalle ja siten koko Suomelle virallisesti vapaan aseman kalojen VHS-taudista. Pitkään jatkuneiden taudin hävitystoimien jälkeen uusia VHS-tartuntoja ei ole löytynyt Ahvenanmaalta enää kymmeneen vuoteen. Tautivapauden myötä tietyt, aikaisemmin kielletyt elävien ja perkaamattomien kalojen siirrot sallitaan nyt Ahvenanmaalta muualle Suomeen ja VHS-taudin leviämisriski on todennetusti pieni.

Brändö Laxin kirjolohelle vastuullisen kalankasvatuksen ASC-sertifiointi

Brändö Laxin kirjolohelle vastuullisen kalankasvatuksen ASC-sertifiointi

Ahvenanmaalaiselle Brändö Laxille on myönnetty kalankasvatuksen vastuullisista käytännöistä kertova ASC-sertifiointi. Kyseessä on ensimmäinen suomalaiselle meressä kasvatetulle kalalle myönnetty ASC-sertifiointi. ASC on merkki, josta sekä kuluttajat että elintarvikealan ja kaupan toimijat tunnistavat helposti ympäristön ja sosiaalisen vastuun kannalta kestävästi kasvatetun kalan.

Kalankasvattajilta uusi aloite hallitukselle: Kotimaisen kalan tuottaminen turvattava

Kalankasvattajilta uusi aloite hallitukselle: Kotimaisen kalan tuottaminen turvattava

Kotimaisen kalan saatavuuden parantaminen edellyttää hallitukselta ripeitä toimenpiteitä. Suomen Kalankasvattajaliitto ja alan yritykset muistuttavat aloitteellaan budjettiriiheen kokoontuvaa hallitusta, että toimialan keväinen vetoomus vastuuministereille ei ole vielä johtanut toimenpiteisiin eikä hallitusohjelmassa mainituissa kalankasvatuksen ympäristölupajärjestelmän kehittämistoimissa ole tälläkään hallituskaudella edistytty. Suomi elää vielä pitkään tuontikalan varassa.

BioMar and Síldarvinnslan to build a net-zero aquafeed facility in Iceland

BioMar and Síldarvinnslan to build a net-zero aquafeed facility in Iceland

BioMar Group and Síldarvinnslan have signed a memorandum of understanding to build a modern high-tech aquafeed production facility in Iceland. Through this move, BioMar will become the only global feed company in the Icelandic market. The venture has an ambition to build a facility that will achieve net-zero within its own operations.

EMKVR-uutisia

EMKVR:n uuden ohjelmakauden valmistelu etenee valtioneuvoston asetuksella myönnettävästä tuesta. MMM järjestää syyskuussa avoimen työpajan uuden ohjelmakauden innovaatio-ohjelmien suunnittelusta.

Kalankasvatus väheni vuonna 2021

Luken tilastojulkistuksen mukaan Suomessa kasvatettiin vuonna 2021 kalaa myyntiin yhteensä 14,4 miljoonaa kiloa. Kahtena edellisenä vuotena kasvatusmäärässä päästiin yli 15 miljoonaan kiloon, mutta nyt siis pudottiin niistä määristä. Tuotantoa verottivat kuuma kesä sekä Ahvenanmaalla todettu kalatauti. Ruokakalan lisäksi Suomessa tuotetaan myös merkittävä määrä kalanpoikasia.

Merimetson kalansaaliille ja vesiviljelylle aiheuttamia vahinkoja selvitetään uudessa hankkeessa – kaupallisia kalastajia ja vesiviljelijöitä toivotaan yhteistyöhön

Merimetson kalansaaliille ja vesiviljelylle aiheuttamia vahinkoja selvitetään uudessa hankkeessa – kaupallisia kalastajia ja vesiviljelijöitä toivotaan yhteistyöhön

Luonnonvarakeskus (Luke) toteuttaa yhdessä Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulu Novian kanssa hankkeen, jossa tutkitaan merimetson kaupalliselle kalastukselle ja vesiviljelylle aiheuttamien vahinkojen laajuutta. Kalanviljelylaitoksilla selvitetään myös harmaahaikaran vastaavia vaikutuksia. Kaksivuotista tutkimusprojektia rahoittaa ympäristöministeriö.

Vuosi 2020 oli kalatalousyrityksille vaikea

Vuosi 2020 oli kalataloudessakin poikkeuksellinen, koska koronapandemia aiheutti kalakaupassa markkinahäiriöitä ja ravintolat olivat osan vuotta suljettuina. Kalatalouden toimialojen tuotot laskivat vuonna 2020 ja olivat alhaisimmillaan lähes kymmeneen vuoteen. Kalatalousyritysten tuotot olivat yhteensä 845 miljoonaa euroa ja ala työllisti 2 517 henkilötyövuotta. Kalan tukkukauppa oli kalatalouden kannattavin toimiala 7,4 miljoonan euron nettotuloksella.

Kirjallinen kysymys kalanviljelyn kierrätysrehun määrittelystä ympäristönsuojelulaissa

Hallitusohjelmassa sanotaan: ”Luodaan kannustimia itämerirehun käytölle”. Tällä hetkellä ravinteiden alkuperällä ei ole merkitystä eikä ravinteiden kierrätykseen ole kannustinta. Parhaassa tapauksessa kierrätysrehulla kasvatettu kotimainen kala imuroi ravinnekertymää pois Saaristomerestä enemmän kuin kalankasvatuslaitokselta pääsee vesistöihin. – Aikooko hallitus muuttaa ympäristönsuojelulakia siten, että Itämeren kierrätysrehulle luodaan määritelmä, ja milloin esitys on määrä antaa eduskunnalle?

Kaskisten kalankasvattamon ympäristölupahakemus viimeistelyä vaille valmis – toimitusjohtaja toivoo kasvattamon aloittavan ensi keväänä

Kaskisiin suunnitteilla olevan kalankasvattamon toiminta saattaa käynnistyä vuoden päästä keväällä. Kalaneuvos-yhtiön omistuksessa oleva Nordic Trout jättää ympäristölupahakemuksensa kesän aikana, kertoo toimitusjohtaja Alf-Håkan Romar.

Ministeriöiden vastaus kalanviljelijöiden vetoomukseen

Ministeriöiden vastaus kalanviljelijöiden vetoomukseen

Maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriöiden vastaus 25.3.2022 jätettyyn Kalankasvattajaliiton, useiden kasvatusyritysten sekä Raisio Oyj:n yhteiseen vetoomukseen on nyt julkistettu. Vastauksessa todetaan, että ympäristönsuojelulaki ei tunnista mahdollisuutta ympäristölupien määräaikaiselle joustamiselle. Ministeriöt esittävät kolme toimenpidettä, joilla pyritään tukemaan jatkokasvattamiseen mahdollisesti ryhtyviä yrityksiä.

Raisio luokittelee kalanrehuliiketoimintansa myytävänä olevaksi liiketoiminnaksi ja raportoi sen lopetettuna toimintona

Kalanrehuliiketoiminta ei ole terveellisiin elintarvikkeisiin ja ainesosiin keskittyvän Raision ydinliiketoimintaa eikä kuulu Raision strategisiin painopistealueisiin. Raisio on nyt käynnistänyt valmistelut Raisioaqua Oy:n myymiseksi. Raision tavoitteena on, että Raisioaquaa koskeva järjestely saatetaan päätökseen tilikauden 2022 aikana.

Kalamarkkinakatsaus 2022

Kalamarkkinakatsaus 2022

Kalan tarjonta ja kauppa supistui ympäri maailmaa koronapandemian alkuvaiheessa. Mutta lasku jäi lyhytaikaiseksi. Kalantuotanto ja markkinat piristyivät nopeasti vuonna 2021. Kalan hinnat lähtivät nousuun ja niiden uskotaan pysyvän korkeana vuonna 2022, koska tarjonta ei kasva kysynnän mukaan.

Kalatalous jälleen näkyvästi esillä eduskunnassa

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta antoi 11.5.2022 lausuntonsa turvallisuusympäristön muutosta koskevasta ajankohtaisselonteosta. Lausunnossaan valiokunta nosti myös kotimaisen kalatalouden vahvasti esille. Valiokunnan kannanotto kalatalouden osalta: Valiokunta korostaa, että maatalouden lisäksi myös kalataloudella on merkittävä rooli huoltovarmuuden ja ruokaturvan takaamisessa. Suomen rannikolla ja järvissä on vielä paljon vajaasti hyödynnettyjä kalavaroja, jotka voidaan ottaa kriisitilanteessa käyttöön. Suomessa elintarvikkeena käytettävän…

Vedestä ruokapöytään – kalankasvatusta sisävesillä

Miksi meidän pitäisi suosia kotimaista kalaa ja sen kasvatusta? Tässä videossa tutustutaan kalankasvatukseen sisävesillä Savon Taimen Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Lankisen kanssa. Mitä kalankasvatus on ja miltä se näyttää? Miksi se on tärkeää kuluttajalle, mutta myös koko kalateollisuudelle? Näihin kysymyksiin saadaan vastaukset tässä videossa

Kalatalouden kyky selviytyä kriiseistä on varmistettava nyt

Viimeisen puolentoista kuukauden aikana on käynyt selväksi, että meillä ei ole tällä hetkellä riittäviä välineitä esimerkiksi kotimaisen kalankasvatustuotannon turvaamiseksi kriisitilanteissa. Ukrainan kriisin vaikutuksesta erityisesti troolikalastus, kalankasvatuksen poikastuotanto ja kalanrehun tuotanto ovat ajautuneet nopeasti vaikeuksiin, mikä uhkaa heikentää kotimaisen kalan tuotantoa.  Koronapandemian ja Ukrainan kriisin opetus onkin se, että meidän tulee varmistaa vielä ”hyvän sään aikana” kalatalouden kyky ylläpitää ruuan tuotantoa erilaisissa kriisitilanteissa. Jos kalantuotanto pääsee loppumaan, sen ylösajon yrittäminen kriisitilanteessa on myöhäistä.

Kalavaltiohankkeessa haetaan kestäviä alueita kalankasvatukselle valtion vesialueilta

Kalankasvatuksen kehittämisen haasteena on saavuttaa elinkeino- ja ruokapoliittiset kasvutavoitteet ja samanaikaisesti välttää ympäristön hyvän tilan vaarantamista. Vesiviljelyn Innovaatio-ohjelma ja Kalavaltio-hanke pyrkivät luomaan tutkimukseen perustuvia ratkaisumalleja toimialan kasvulle. Kasvatus pyritään toteuttamaan siten, että ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman vähäisiä ja tuotanto olisi edelleen kannattavaa ja kilpailukykyistä.

Kaikki Ekofish Oy:n kalanviljelylaitosta vastaan ​​tehdyt valitukset hylättiin hallinto-oikeudessa

Vaasan hallinto-oikeus on ratkaissut valitukset, jotka koskevat Ekofishin kalankasvatushankkeita Pietarsaaren ulkopuolisella merialueella. Kaikki valitukset hylättiin ja Ekofish voi jatkaa toimintaansa. Hallinto-oikeus myös hyväksyi Ekofishin omat vaatimukset, joiden mukaan ympäristö- ja vesihuoltoluvat ja käyttöoikeudet olisi myönnettävä siltä osin kuin yhtiön lupahakemus on jätetty.

Meripolitiikan toimenpideohjelma painottaa merten suojelua, meriklusteria ja merellistä tuotantoa

Merellisen tuotannon osalta toimenpideohjelmassa kehitetään kestävää vesiviljelytuotantoa ja edistetään yksityisen ja julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämiskumppanuuksia. Valtameret ja meret tarjoavat mahdollisuuksia kestävälle ja vähähiiliselle ruoan- ja energiantuotannolle. On tärkeää, että tuotannon kestävyyttä ja vastuullisuutta edistetään merialuesuunnittelulla ja laajapohjaisella yhteistyöllä. Suomalaisella osaamisella voidaan kehittää vesiviljelyä myös maailmanlaajuisesti.

Kalatuotteet ovat kestävä valinta ilmaston kannalta – Luke selvitti kotimaisten kalatuotteiden ilmastovaikutuksia

Luonnonvarakeskus 24.2.2022 Suomessa kasvatetun kirjolohen ilmastovaikutus on tuotua kasvatettua lohta pienempi. Kalastetun kalan hiilijalanjälki on yleensä kasvatettua kalaa pienempi. Rehu vaikuttaa eniten kasvatetun kalan hiilijalanjälkeen, kun taas kalastetun kalan ilmastovaikutukset vaihtelevat pyydystapojen ja kuljetusmatkojen mukaan. Luonnonvarakeskus (Luke) määritti suomalaisten kaupallisesti merkittävimpien kalatuotteiden hiilijalanjäljet. Tutkimuksessa selvitettiin elinkaariarviointimenetelmällä tuotantovaiheiden ilmastovaikutukset rehuraaka-aineiden ja kalastusvälineiden tuotannosta fileointiin ja lopputuotteen kuljetukseen…

Valtioneuvosto hyväksyi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman ja uuden vesiviljelystrategian

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 17. helmikuuta Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelman sekä uuden vesiviljelystrategian. Samalla hyväksyttiin ohjelmaa ja strategiaa koskeva ympäristöselostus. EMKVR-ohjelma lähetetään seuraavaksi Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi.

Uraauurtavan FishGlobe-kalanviljelylaitoksen kehitystyö jatkuu – suunnitteilla jo tilavuudeltaan 10 000- ja 30 000-kuutioiset laitokset

Maailman suurimman meriolosuhteisiin tarkoitetun polyeteeni- eli PE-muovirakenteen, innovatiivisen FishGlobe -kalanviljelylaitoksen ensimmäinen kaupallinen versio valmistui loppuvuodesta 2019. Norjalaisen FishGLOBE AS -yhtiön ja Uponor Infran valmistama toinen, tilavuudeltaan 3 500-kuutioinen laitos nostettiin mereen loppuvuodesta 2021, ja suunnitteilla ovat nyt kooltaan lähes kolme ja kymmenen kertaa suuremmat FG 10K ja FG 30K.

KALANEUVOKSEN YRITTÄJÄPERHE VAHVISTAA SUOMEN KALATOIMIALAA OSTAMALLA VIROLAISOMISTEISEN HEIMON KALA OY:N

Kalaneuvos ja Nordic Trout ostavat kalankasvatusta ja -jalostusta harjoittavan virolaisomisteisen Heimon Kala Oy:n. ”Haluamme vahvistaa kotimaisen kalaraaka-aineen saatavuutta ja vauhdittaa viime vuosina hyvin edistynyttä kalajalosteiden vientiä”, Kalaneuvos Oy:n ja Nordic Trout Ab:n hallitusten puheenjohtaja, kalatalousneuvos Veijo Hukkanen sanoo.

Keskustan Sipilä ja Kalmari ovat jättäneet eduskuntaan kirjallisen kysymyksen kalatalouden edistämisestä.

Ympäristövaliokuntaa johtavan Sipilän ja maa- ja metsätalousvaliokuntaa johtavan Kalmarin mukaan ongelmana on, etteivät ympäristölupien viranomaisohjeet ole yksiselitteisiä ja yhdenmukaisia. Myös Itämeri-rehuun perustuvaa kiertotalousratkaisun määrittämistä ja sen ottamista käyttöön tulisi kiirehtiä, sillä tämä parantaisi mahdollisuuksia ympäristöluvan saamiseen.

ELY-keskukset käsittelevät kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia

Kalastuslain (379/2015) mukaan kalatalousalueen on laadittava ja otettava käyttöön aluettaan koskeva käyttö- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on turvata alueen kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto ja käyttö sekä biologinen monimuotoisuus. Käyttö- ja hoitosuunnitelmalla edistetään myös vapaa-ajan sekä kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Suunnitelmat hyväksyy ELY-keskukset.

Haemme elinkeinopoliittista asiantuntijaa

Suomen kalankasvattajaliitto ry hakee Elinkeinopoliittista asiantuntijaa.
Vahvistamme edunvalvontaamme uudella tehtävällä. Itsenäisessä ja vaikuttavassa tehtävässä vastaat Kalanviljelyalan elinkeinopoliittisesta edunvalvonnasta määriteltyjen osa-alueiden osalta ja toimit osana suomalaista kalataloutta. 

Arvostamme alalle soveltuvaa koulutusta ja asiantuntemusta kalanviljelyn lisäksi elintarvikemarkkinoista sekä ympäristö-, elintarvike-, eläin- ja lainsäädännöstä. Työhön kuuluu jonkin verran matkustamista, joten sinulla pitäisi olla myös matkustusvalmiutta. Kalatalouden järjestötoiminnan sekä sidosryhmien tuntemus katsotaan eduksi. Tehtävään kuuluu liiton viestinnän toteuttaminen ja kehittäminen.

Kalojen IHN-taudin hävitys loppusuoralla Ahvenanmaalla

Lohikalojen IHN-taudin hävittäminen on edennyt Ahvenanmaalla hyvin. Viime kesänä alkaneen epidemian taltuttamiseksi kaikki kirjolohet jouduttiin lopettamaan tai teurastamaan yhteensä viidestä tartunnan saaneesta kirjolohen pitopaikasta. Kolmen tartuntapitopaikan puhdistus- ja desinfiointi on valmis. Kahden viimeisimmän tartuntapitopaikan puhdistus- ja desinfektiotoimet saadaan valmiiksi kevään aikana.

Rannikollamme on sankareita

Nopea, nokkela ja täynnä energiaa. Nämä ovat adjektiiveja, jotka tulevat mieleen, kun juttelen Matias Juslinin kanssa. Matias on todennäköisesti Suomen nuorin kalankasvatusyrittäjä rannikollamme. Jannen Lohi Oy:n 25-vuotias toimitusjohtaja on käynyt kovan koulun ja saanut yrityksensä menestymään.

EU:n jättibarometri: COVID-19 pandemia lisäsi suomalaisten kalan kulutusta.

Kalan kulutus on Suomessa suurempaa verrattaessa kulutustottumuksia EU27 maiden keskiarvoon. Suomalaisista 76 % ilmoittaa syövänsä kalaa vähintään kerran kuukaudessa. Suomi sijoittuu kymmenenneksi maiden kalankulutustottumuslistalla. Keskimäärin Euroopassa 64 % sanoo syövänsä kalaa vähintään kerran kuussa. Suurin osa kalasta ostetaan kaupoista ja valmistetaan kotona. Suomalaisista 95 % sanoo ostavansa kalan kaupasta. Ravintolassa kalaa kertoo syövänsä vähintään kerran kuussa noin viidennes suomalaisista, saman verran kuin EU27-maissa keskimäärin.

Finnforel investoi 45 miljoonaa uusiin tuotantolaitoksiin ja perustaa kirjolohen valintajalostuskeskuksen

Finnforel laajentaa Varkauden tehtaan tuotantokapasiteettia miljoonasta kilosta kolmeen miljoonaan kiloon. Näin syntyvä ”Finnforel Gigafactor” – konsepti, sisältää kalankasvatuksen kokoprosessin, poikasista valmiisiin kuluttajatuotteisiin. Noin 25 miljoonaa euroa maksavan laajennuksen rakennustyöt alkavat välittömästi.

Kala käy auringon korvikkeeksi

Kalassa on luontaisesti runsaasti D-vitamiinia. Meille tutut kalalajit kuten kirjolohi, silakka, siika, ahven ja kuha ovat kaikki erittäin hyviä D-vitamiinin lähteitä. Kalan terveelliset ominaisuudet eivät lopu sen vitamiinipitoisuuteen: kalasta saa hyvälaatuista proteiinia, sen rasva on pehmeää rasvaa ja siinä on runsaasti omega-3-rasvahappoja, joita elimistömme tarvitsee, mutta ei pysty tuottamaan itse.

Tästä alkaa Kalakumous!

.Helsingissä käynnistettiin Kalakumous tiistaina 5.10. Uusi vaikuttajaverkosto haluaa lisätä erityisesti kotimaisen kalan käyttöä. Tästä hyötyisi koko yhteiskunta, koska kalan syöminen on hyväksi terveydelle, ympäristölle ja ilmastolle. Maa- ja metsätalousministeriö kutsui koolle laajan joukon kotimaisesta kalasta innostuneita vaikuttajia. Edustettuna on tutkimus, media, ravintola-ala, elinkeino, kauppa ja ympäristöpuoli. Pelkän puhumisen ja papereiden laatimisen sijaan ryhmä haluaa ratkaista…

Nilakkalohi Oy:n tuotanto kasvaa täyteen laajuuteen ensi vuoden aikana

Massiivisten puhdistusoperaatioiden Tervon kalankasvattamo on saanut vapautuksen viimeisistä IHNviruksen aiheuttamista rajoituksista. Laitokselta voidaan nyt myydä vapaasti sekä elävää että teurastettua kalaa. IHN-viruksen löytyminen 2017 johti Luken jalostuslaitoksena Tervossa toimineen yksikön alasajoon ja omistajan vaihtumiseen.

Finnforel on aloittamassa Varkauden kalankasvattamon laajennuksen – samanlaiset laitokset suunnitteilla Englantiin, Venäjälle, Qatariin ja Japaniin

Yhtiö on käynnistämässä Suomessa kymmenien miljoonien eurojen laajennusinvestoinnit. Varkauden kalankasvattamon laajennus alkaa syksyllä. Ulkomaille suunniteltujen laitosten kanssa investointisuunnitelmat nousevat yli 200 miljoonaan euroon.

Kalataloussektorin koulutusyhteistyö kantaa hedelmää Kirgisiassa: mallikalanviljelylaitos avattu

Kirgisian kansallisen maatalousyliopiston (KNAU) FishEDU-mallikalanviljelylaitos aloitti toimintansa. Mallilaitoksen vuotuinen tuotantokapasiteetti on yksi tonni, ja laitoksessa on yksiköt kirjolohien ja karppien edelleen kasvattamiseen. Laitoksen toiminta on integroitu myös kasvinviljelyyn.

Maaseudun tulevaisuus: Tuhansien järvien maassa käytetään tuontikalaan miljoona euroa päivässä.

Kaikki haluaisivat lautasille kotimaista kalaa, mutta silti me syömme lähinnä norjalaista lohta. Kuinka tilanne muutetaan? Kun kalahammasta kolottaa, suomalainen nostaa ostoskoriinsa useimmiten norjalaista lohta. Sitä tarjotaan usein myös ravintoloissa ja julkisissa ruokailuissa. Tuontikalaan käytetään miljoona euroa päivässä. Vain parikymmentä prosenttia kulutetusta kalasta on kotimaista. Hallituksen tavoitteena on jo pidempään ollut nostaa kotimaisen kalan kulutusta, mutta…

Kotimaisen kalan kulutus halutaan kaksinkertaistaa – vuotuisesta kalansaaliista vain kolmisen prosenttia nautitaan lautasilta

Arvion mukaan yhden viikoittaisen kala-annoksen lisäys palvelisi kansanterveyttä 1–2 miljardin euron säästöillä ja pienentäisi ruokavalion hiilijalanjälkeä noin 5 prosenttia. Kalatalouden yritysten kokonaisarvo voisi nousta jopa 70 prosenttia ja kalastuksella hoidettaisiin myös vesistöjä.

”Kymmeniä uusia työntekijöitä kalanjalostusalalle” – Kuusamon Kala Oy ja Kalankasvatus Vääräniemi Oy muuttavat Kuusamossa saman katon alle

Kumpikin yritys säilyttää oman liiketoimintansa. ”Kaksi yritystä päätti ratkaista tilakysymyksen yhdessä.” Koillismaan rooli merkittävänä kalanjalostusalueena kasvaa, tiedottavat Kuusamon Kala Oy ja Kalankasvatus Vääräniemi Oy. ”Yritysten uudet tuotantotilat mahdollistavat kotimaisen kalan jalostusasteen nostamisen Kuusamossa sekä tuotannon ja jakelun laajentamisen koko Suomen alueelle”, yritykset kertovat tiedotteessaan. Niiden mukaan ”halli- ja laiteinvestointien myötä Kuusamoon työllistyy kalanjalostusalalle kymmeniä uusia…

Anna palautetta Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta vuosille 2021-2027

Uudesta EMKR ohjelmasta kerätään avointa palautetta otakantaa.fi palvelussa 22.8.2021 saakka. Tässä kyselyssä tulleet kommentit otetaan huomioon ohjelman valmisteluissa ennen syksyllä järjestettävää virallista lausuntokierrosta.  Ohjelmaluonnokseen ja uuteen ohjelmakauteen kokonaisuutena voi tutustua tarkemmin osoitteessa: https://merijakalatalous.fi/uusi-ohjelmakausi-2/ Maa- ja metsätalousministeriö kerää avointa palautetta osoitteessa https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/630/osallistuminen/1133/kysely/ Kyselyyn voi siis osallistua 22.8.2021 saakka kaikki. Palvelu edellyttää rekisteröitymistä. Yleistä uudesta ohjelmakaudesta 2021-2027 Euroopan…

Kotimaisen kalan edistämisohjelma hyväksyttiin – kalan syönnistä hyötyy terveys, vesistöt ja talous

Kotimaisen kalan edistämisohjelma hyväksyttiin – kalan syönnistä hyötyy terveys, vesistöt ja talous

Valtioneuvosto hyväksyi 8.7.2021 Kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on saada suomalaiset syömään keskimäärin 2,5 kala-annosta viikossa vuoteen 2035 mennessä. Erityisesti halutaan lisätä kotimaisen kestävästi tuotetun kalan kulutusta. Tällä hetkellä kalaa syödään noin 1,7 annosta viikossa. Ohjelman tavoitteena on myös lisätä jalostettujen kalatuotteiden vientiä. – Kotimainen kala on voittava yhdistelmä. Syömällä kalaa voi parantaa terveyttään, puhdistaa…

Ahvenanmaalla lopetetaan yli puoli miljoonaa kiloa kirjolohta kalojen IHN-taudin vuoksi

Ruokavirasto on määrännyt Ahvenanmaalla kolmen IHN-tartunnan saaneen pitopaikan kalat lopetettavaksi. Yhteensä joudutaan lopettamaan yli puoli miljoonaa kiloa kirjolohta. Kalojen lopettamisella pyritään estämään lohikalojen IHN-taudin leviäminen muille kalanviljelylaitoksille ja pitopaikoille Ahvenmaalla. Alueella voi kalastaa ja syödä kalaa tavalliseen tapaan. IHN ei tartu ihmisiin.

Heimon Kala Oy uudistuu, uudeksi toimitusjohtajaksi Mikko Laavainen

Heimon Kala Oy:n on nimittänyt uudeksi toimitusjohtajakseen Mikko Laavaisen, KTM. Hän siirtyi perinteikkääseen kalankasvatus- ja jalostusyhtiöön toimittuaan aiemmin Leipurin Oyj:n toimitusjohtajana. Heimon Kalan ruorissa Laavaisen tavoitteena on nostaa kuluttajien lautasille entistä enemmän ympäristöystävällistä kotimaista kalaa.

Mitä kalaa suomalaiset syövät tulevaisuudessa? Ja kuka sen tuottaa?

Kalan käyttö lisääntyy jatkuvasti, mutta EU:n vesiviljelytuotanto ei ole kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana ja Brexitin takia se vähenee nykytasosta. Kalamarkkinoita hallitsee yhteisön ulkopuolelta tuotu kala. Tahtoa kehittää ja lisätä omaa vesiviljelytuotantoa, samoin mahdollisuuksia kalan kestävään tuotantoon EU:n alueelta kyllä löytyy. EU:ssa on aktiivisia vesiviljelyalan yrityksiä sekä osaamista, mutta löytyykö osaavaa työvoimaa? Kehittyvät ja uudistuvat vesiviljely-yritykset tarvitsevat osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa, mutta vesiviljelyalan koulutukseen hakeutuu hyvin vähän uusia opiskelijoita. Tätä työvoiman saatavuuden vinoumaa pyritään oikaisemaan kansainvälisellä BRIDGES-hankkeella.

Raasakan kalanviljelylaitoksella tutkitaan kalanistutustapojen eroja –Tavoitteena parantaa istutusten tuloksellisuutta

Voimalohi Oy:n Raasakan kalanviljelylaitoksella tehdään tutkimusta, jossa vertaillaan suoran istutuksen ja vapautusallasistutuksen eroja. Samalla tutkitaan virikkeellisen ja normaalin kalankasvatuksen eroja. Molempia asioita voidaan tutkia asentamalla istutettaviin lohenpoikasiin pieni mikrosiru eli PIT-merkki.

Seaspiracy antaa vääristyneen kuvan kalastuksesta ja vesiviljelystä – kalaa voi edelleen syödä hyvällä omallatunnolla

Maaliskuun lopulla ohjelmapalvelu Netflix julkaisi ohjelmistossaan Seaspiracy-elokuvan. Seaspiracy antaa turhan negatiivisen kuvan maailman merien kalastuksesta ja vesiviljelystä. Ohjelmassa vedetään mutkia suoriksi ja monimutkaisiin asioihin esitetään yksinkertaisia ratkaisuja. Useissa tapauksissa ohjelma käyttää viitteenä vanhentunutta tietoa. Kaikki ne keinot, joita on viime vuosikymmeninä kehitetty asian parantamiseksi, ohitetaan mainitsematta.

Kuluttajatutkimus: kalanviljelyn ympäristöystävällisyys tunnetaan huonosti

Suomen Kalankasvattajaliitto ry tiedottaa tuoreen kuluttajatutkimuksen havainnoista – suomalaiset eivät tunne kalanviljelyn ympäristövaikutuksia kovin hyvin. Vain kahdeksan prosenttia tiesi, että kalanviljelyn vaikutus Itämeren tilaan on erittäin pieni. Tutkimus osoitti, että väärät käsitykset vaikuttavat suomalaisten mielipiteisiin kalankasvatuksesta.

Marinin hallitus haluaa suomalaisten syövän 6 vuoden päästä joka viikko 445 000 kiloa enemmän pääosin kotimaista kalaa

Sanna Marinin hallituksen yksi kansanterveydellinen tavoite on kasvattaa vuoteen 2027 mennessä suomalaisten keskimäärin viikoittain syömän kalan määrää 47 prosenttia. Se tarkoittaa yli 23 miljoonan kilon vuosittaista lisäystä kalansyöntiin Suomessa. Kotimaisen kalan edistämisohjelma tavoittelee kulutuksen kasvun tapahtuvan pääosin kotimaisella kalalla. Pääosin tarkoittanee noin 75 prosentin osuutta kasvusta. Se olisi 17 miljoonaa kiloa lisää kotimaista kalaa vuosittain. Kotimaisen kalankasvatuksen vuosituotantoa halutaan siis kasvatettavan 120 prosentilla. Tämän toteutuminen pelastaisi kriisiytyneen kala-alan ja parantaisi ruokakalan huoltovarmuutta. Mutta tavoite on mahdoton toteuttaa, elleivät viranomaiset ja kalankasvattajat reagoi siihen nyt.

Suomalainen kuluttaja ei tiedä, onko lautasella villiä vai kasvatettua kalaa

Ruokakaupoissa myydään käytännössä kahta punalihaista lohikalalajia: lohta ja kirjolohta. Kumpikin tarjolla oleva laji on miltei poikkeuksetta kasvatettua kalaa. Lohta kuitenkin markkinoidaan muun muassa termeillä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi. 90 prosenttia kuluttajista luulee, että merilohi on kalalaji. 79 prosenttia luulee samaa Norjan lohesta. Etenkin merilohta ja Jäämeren lohta luullaan vieläpä villeiksi kalalajeiksi. Nämä mielikuvat vaikuttavat osaltaan siihen, että yli 80 prosenttia suomalaisten kaupasta ostamasta kalasta on tuontikalaa. 

Unto Eskelisen Vapaa sana: Kalojen kasvattaminen on ekologisesti erittäin tehokasta eläintuotantoa – Kalanviljelyn kehitys antaa tilaa pyynnin hiivuttamien kalakantojen elpymiselle

ONNEKSI sellaisenkaan ilmastotietoisen, joka kaipaa kotimaassa tuotettua eläinproteiinia, ei tarvitse kärvistellä odottamassa kärpäsentoukkien ja heinäsirkkojen toista tulemista.
Meillä kun on kirjolohi.

Vesiviljelyn kehittämisen periaatteiden pitkä matka käytäntöön

Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kotimaista kalaa. Luonnonvarahallinnon keskeisenä vastauksena on vesiviljely – ja tarkemmin sanottuna kasvatettu kirjolohi. Toistaiseksi alan kehitys on kuitenkin ollut rannikoillamme hidasta. Missä määrin jähmeänä näyttäytyvä tilanne on pitkäjänteisen politiikanteon tulosta, ja voisiko strateginen alueidenkäytön suunnittelu auttaa sovittamaan yhteen kalankasvatuksen ja meriympäristöjen suojelun?

Finnforelin kalankasvattamoihin suunnitteilla kymmenien miljoonien eurojen laajennus Varkaudessa ja Hollolassa – tuotanto moninkertaistuu

Finnforelin kalankasvattamoihin suunnitteilla kymmenien miljoonien eurojen laajennus Varkaudessa ja Hollolassa. Pohjois-Savossa Varkaudessa sijaitseva kasvattamo voi jatkossa tuottaa kolme miljoonaa kiloa kirjolohta vuodessa. Myös Päijät-Hämeessä Hollolan poikaskasvattamoa laajennetaan.

Kysely: Lipeäkala on suomalaisesta joulusta katoava kansanperinne

Lipeäkala on Suomessa katoava kansanperinne. Harva kaipaa sitä ja vielä harvempi nuori. Sen sijaan graavikalaa haluaa erittäin moni. 60 prosenttia tahtoo sitä ehdottomasti joulupöytäänsä. Kaksi muuta joulupöydän kalasuosikkia ovat kylmäsavukala ja lämminsavukala. Myös mätiä haluaa 55 prosenttia suomalaisista vähintäänkin toisinaan jouluisin. Tuoreen kirjolohenmädin saatavuus on kuitenkin riippuvaista ahdinkoon ajetusta kotimaisesta kalankasvatuksesta. Tiedot selviävät Aalloilta ateriaksi -hankkeen lokakuisesta tutkimuksesta, johon vastasi 1000 suomalaista.

Kriiseissä kotimaisten kalavarojemme merkitys korostuu: omavaraisuutta mahdollista kasvattaa merkittävästi

Kriisiaikoina vesistöjen merkitys Suomen ruokahuollolle on aina kasvanut. Vakavissa kriisitilanteissa ruoan saatavuuden ja turvallisuuden merkitys korostuu samalla kun työttömyys kasvaa ja yhteiskunnan rahalliset tukimahdollisuudet vähenevät. Tällöin joudutaan ensisijaisesti varmistamaan ruokahuollon toimivuus ja riittävyys.

Kotimaisen kalan edistämisohjelma – tavoitteena kolminkertaistaa kalanviljelymäärä.

Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoite on, että vuonna 2027 suomalaiset syövät kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2-3 kertaa viikossa. Kalan käytön kasvu lisäisi työpaikkoja ja toimeentuloa, parantaisi ihmisten terveyttä ja pienentäisi ruokavalion ilmasto- ja ympäristöjalanjälkeä. Edistämisohjelmaa voi kommentoida lausuntopalvelussa 27.11. asti.

Miten sisävesien kalankasvatuslaitosten ravinnekuormitusta voitaisiin vähentää?

Suomen sisävesialueen kalankasvatus on pysynyt melko samanlaisena vähintään viimeiset pari vuosikymmentä. Vaikka kiertovesikasvatus on yleistynyt, perinteisemmille sisävesien kalankasvatuslaitoksille on myönnetty pikemminkin pienempiä ympäristölupia kuin ennen. Miten suomalaisten läpivirtauslaitosten ympäristökuormitusta voitaisiin pienentää ja sisämaan kalankasvatusta lisätä?

Uusikaupunki haluaa vuokrata omistamiaan vesialueita kalankasvatukseen – jatkossa voisivat hoitua myös pitkät ja raskaat lupaprosessit

Uudessakaupungissa on paljon kalaan ja kalastukseen liittyvää liiketoimintaa, kuten iso kalasatama, kalanjalostuslaitoksia ja kiertovesiperiaatteella mantereella tapahtuvaa kalankasvatusta. Tänä syksynä päättyvä EU-rahoitteinen Kalankasvatuksen kehittäminen Uudenkaupungin merialueilla – hanke jatkaa kalaelinkeinon kehittämistä osoittamalla mereltä viisi mahdollista paikkaa, joissa kasvatustoimintaa voisi ehkä harjoittaa.

Luulitko, että suomalaiset syövät paljon kotimaista kalaa? – Lähikalan sijaan lautaselle päätyy useimmiten tuontikala

Valitsemalla kotimaisen kirjolohen tuontikalan sijaan saat selville kalan koko toimitusketjun. Tämän lisäksi kala on taatusti tuoretta, terveellistä ja kaiken lisäksi kalan kasvattaminen on ympäristöystävällistä. Lue lisää artikkelista, miten voit helposti tehdä itsekin vastuullisemman valinnan.

Kirjolohta tuotettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän

Vuonna 2019 kalankasvattajat tuottivat myyntiin 15,3 miljoonaa kiloa ruokakalaa, eli noin miljoona kiloa enemmän kuin edellisvuonna. Määrää kasvatti kirjolohen osuus, noin 14,2 miljoonaa kiloa, joka sekin oli noin miljoona kiloa enemmän kuin vuonna 2018. Kirjolohen lisäksi kalankasvatuslaitoksissa kasvatettiin ruokakalaksi siikaa noin 0,8 miljoonaa kiloa sekä muita kaloja noin 0,3 miljoonaa kiloa.

Vastuullisesti kasvatettu kala ansaitsee vastuullisen pakkauksen

Vastuullisuus ja ekologisuus ovat kalankasvatuksessa tärkeitä arvoja, joita myös ympäristöystävällinen pakkausvalinta tukee. Perinteiselle styrox-laatikolle löytyy kuitupohjainen vaihtoehto – vieläpä kotimainen. Uusiutuvasta puukuidusta valmistettu Stora Enson EcoFishBoxTM-pakkaus kasvattaa suosiotaan kalateollisuudessa. Hyödyt ulottuvat koko arvoketjuun.

Moni luulee, että kaikesta meillä myytävästä kasvatetusta kalasta kotimaista on vähintään 60 prosenttia – totuus on kuitenkin paljon karumpi

Vielä 30 vuotta sitten Suomessa kasvatettiin vuosittain noin 20 miljoonaa kiloa kalaa. Nykyisin määrä on huomattavasti pienempi.

Tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset eivät ole tietoisia siitä, miten suuri tai pikemminkin miten pieni osa heidän syömästään kalasta on kotimaista.

Suomen merialuesuunnitelmaluonnos kuultavana – tavoitteena yhdistää meriympäristön hyvä tila ja käyttö

Suomen merialueelle laaditaan ensimmäistä kertaa kattava merialuesuunnitelmaa. Suunnitelmassa osoitetaan yleispiirteisesti eri käyttöön – esimerkiksi kalastukseen, vesiviljelyyn, virkistyskäyttöön, matkailuun ja meriliikenteeseen – sopivia potentiaalisia alueita. Tavoitteena on sovittaa yhteen eri toimialojen tarpeita ja näin parantaa merellisten elinkeinojen harjoittamista ja meriympäristön tilaa.

Hallitus turvaa maaseudun yritysten sekä maa- ja kalatalouden toimintaedellytyksiä

Koronavirusepidemia aiheuttaa myös kalatalouden yritystoimintaa harjoittaville yrityksille vastaavia taloudellisia vaikeuksia kuin muiden toimialojen yrityksille. Elinkeinokalatalouden kriisitukea voidaan maksaa kalatalouden arvoketjun (kalastus, vesiviljely, jalostus ja kauppa) yritystoimintaa harjoittaville mikroyrityksille sekä pienille, keskisuurille ja suuryrityksille. Tukea voidaan maksaa kalatalouden yrityksille 120 000 euron yrityskohtaiseen rajaan asti.

Kokkaa kalaa lasten kanssa

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Ruoanlaiton ei tarvitse olla ainoastaan aikuisten vastuulla, vaan apukokeiksi voi värvätä kaikki syöjät. Ruokailutottumukset opitaan kotona, ja monipuolinen ruokavalio on kasvavalle lapselle tärkeää. Kalasta saatava D-vitamiini, pehmeä rasva ja sen omega-3-rasvahapot ovat rakennuspalikoita, joista kiittävät luusto, aivot ja sydän.

Kalatalousyrityksille avustus vahinkoja aiheuttavien harmaahyljeurosten poistamiskuluihin

Kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle aletaan myöntää avustusta rannikolla vahinkoja aiheuttavien halliurosten poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Valtioneuvosto antoi asiasta torstaina hallitusohjelman mukaisen asetuksen. Hylkeiden aiheuttamia vahinkoja pyritään estämään muilla keinoin, mutta hallikanta aiheuttaa yhä merkittäviä vahinkoja kalataloudelle.

Euroopan komissio ehdottaa uusia tukitoimia kalatalousalalle helpottamaan koronatilannetta

Euroopan komissio on julkaissut ehdotuksen kalatalousalan uusiksi tukitoimiksi koronaviruksen aiheuttamassa kriisitilanteessa. Suunniteltu tukitoimien paketti mahdollistaisi mm. kalastuksen tilapäisen lopettamisen tukemisen sekä kompensaatiot vesiviljelijöille, joille koronavirus aiheuttaa tulonmenetyksiä. Suomi pyrkii ottamaan tuet käyttöön mahdollisimman pian.

MTK:n ja yhteistyökumppaneiden tilannekuvakysely huoltovarmuudesta: Alkutuotannossa huoli työvoimasta, heikkenevästä talous- ja rahoitustilanteesta sekä suojavarusteiden, torjunta-aineiden ja varaosien saannista

Kalankasvatuksen 2-3 vuoden tuotantokierrossa elävän kalan ja mädin siirrot poikaslaitoksilta jatkokasvatukseen ovat juuri alkamassa. Mikäli koronatilanteen aiheuttamiin kuljetushaasteisiin ei löydy ratkaisuja nopeasti, kestää tilanteen korjaaminen todella pitkään.

Pro Kala ry:lle Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen ruokakulttuuripalkinto

Pro Kala ry on yksi neljästä Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen ruokakulttuuripalkinnon saajasta. Pro Kala on ansiokkaasti verkottanut kalastajia, kalankasvattajia ja alan yrityksiä. Yhdistyksellä on erittäin suuri merkitys koko kalatoimialalle ja sen sidosryhmille. Pro Kala on välittänyt alan tietoa poliittiseen päätöksentekoon sekä median hyödynnettäväksi. Yhdistyksen osallistuminen kansainvälisille messuille on mahdollistanut monen kala-alan toimijan kansainvälisen verkostoitumisen ja kaupankäynnin.

Kansalaisten ja sidosryhmien näkemyksiä Uudenkaupungin merialueen soveltuvuudesta kalankasvatukselle selvitetään verkkokyselyllä

Uusikaupunki selvittää hankkeessaan kaupungin edustalla sijaitsevien ja erityisesti kaupungin omistuksessa olevien vesialueiden soveltuvuutta kalankasvatukseen. Hankkeen tarkoituksena on edistää merialueen käytön vuorovaikutteista suunnittelua. Kansalaiset ja sidosryhmät voivat kertoa näkemyksensä keskiviikkona 25.3.2020 avautuvassa verkkokyselyssä mahdollisista uusien kalankasvatuslaitosten sijaintipaikoista Uudenkaupungin edustalla.

Suomessa tuotettu kirjolohen rehu on nyt ASC-sertifioitua

Suomalainen kalanrehunvalmistaja Raisioaqua on saanut arvostetun ASC-sertifikaatin vastuulliselle ja kestävälle kalanrehulleen. Kotimaassa kasvatettujen kirjolohien ruokinnassa käytetään kestävästi tuotettua Baltic Blend -kalanrehua, joka kierrättää Itämeren ravinteita. Jokainen lähirehulla kasvatettu kalakilo vähentää Itämereen päätyvää fosforikuormaa. Raisioaquan rehuinnovaatiolle ja kalankasvattajille avautuu ASC-sertifioinnin myötä uusia näkymiä myös vientimarkkinoilla.

MITÄ FINNPULP-RATKAISUSTA VOIDAAN OPPIA?

Kun Finnpulpin sellutehtaan ympäristölupa kaatui KHO:ssa, käynnistyi vilkas keskustelu päätöksen vaikutuksista elinkeinoelämään, vesiensuojeluun ja investointeihin. Keskustelun laajuus osoittaa, kuinka yhteiskunnallisesti tärkeitä vesistömme ovat ja miten monelle toimijalle niiden hyvä tila on merkityksellinen. Vaikuttaa siltä, että hankkeiden vesistövaikutusten arviointiin ja vuoropuheluun tarvitaan jatkossa yhteinen, uusi toimintamalli.

Ra­vit­se­muksel­lises­ti ar­vo­kas ko­ti­mai­nen ka­lan­mak­sa kan­nat­tai­si hyö­dyn­tää elin­tar­vik­kee­na

Aiemmin täysin hyödyntämättä jääneet viljellyn siian ja kirjolohen maksat soveltuvat hyvin käytettäväksi niin joukkoruokailussa kuin ravintoloissa monin tavoin. Kalanmaksan käyttö elintarvikkeena on ympäristöystävällistä ja voi lisätä kalanviljelyn tuottavuutta. Käyttö myös luo uutta terveellistä ruokakulttuuria. Tutkimuksissa kalanmaksan ravitsemuksellinen sisältö osoittautui erinomaiseksi.

Itämeren tilaa paremmaksi satelliittidatan avulla

Turku Science Park Oy:n, Ilmatieteenlaitoksen ja Turun yliopiston yhteinen WeSeaChallenge -kilpailu palkitsi keskiviikkoiltana kolme ehdotusta, joissa satelliittidataa hyödyntämällä parannetaan Itämeren tilaa. Voittajajoukkueet tulivat Aalto-yliopistosta, Vaasan yliopistosta ja Turun yliopistosta. Kumppaneina ja haasteiden asettajina kilpailussa toimivat Nordic Trout Ab, Suomen Kalankasvattajaliitto ry, Uudenkaupungin kaupunki ja Itämerihaaste. Tteknistä tukea tiimeille tarjosi Sofokus Oy.

Kohti kalaisaa tulevaisuutta – eurooppalaisella yhteistyöllä kehitetään kalojen ravitsemusta ja valintajalostusta

Viime vuosina uudet teknologiat ovat johtaneet innovaatioihin, joita otetaan nyt käyttöön vesiviljelyssä. Aquaculture Europe on yksi suurimmista tutkimuksen ja yritykset yhteen keräävistä vesiviljelyalan kongresseista. Tämän vuoden kongressi järjestettiin lokakuussa Berliinissä. Luken koordinoima AquaIMPACT-hanke järjesti tilaisuudessa yhteissession, jossa käsiteltiin uusimpia digitalisaation, genomiikan ja kiertotalouden teknologioita. Uusia teknologioita kehitetään vesiviljelyn tuotannonseurantaan ja kalojen hyvinvoinnin edistämiseen sekä ravitsemusta, ruokintaa ja valintajalostusta varten.

Uuden kiertovesikasvatuksen tutkimusympäristön tavoitteena on parantaa kalankasvatuksen kannattavuutta ja pienentää ravinnekuormitusta

Luonnonvarakeskus on kehittänyt uuden vedenkäsittelyn konseptin kalan kiertovesikasvatukseen. Menetelmän avulla osa vedestä käsitellään edullisesti kasvatushallin ulkopuolella luonnollisia veden puhdistusprosesseja hyödyntäen. Menetelmää kokeillaan Luken Laukaan kalanviljelylaitoksen pilottimittakaavan laitteistolla. Tavoitteena on, että suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää menetelmää tuotannon lisäämiseksi ja tehdä uudesta tekniikasta vientituotteen kasvaville kiertovesikasvatuksen markkinoille.

Jätti-investoinnin tehnyt Kalaneuvos harmissaan: Uusia kalankasvattamoja ei tule tiukan lupalinjan takia

Jätti-investoinnin tehnyt Kalaneuvos harmissaan: Uusia kalankasvattamoja ei tule tiukan lupalinjan takia. Vuoden suurin elintarviketeollisuuden investointi on tehty Kalaneuvoksen tehtaalle Sastamalaan. Kalayhtiön 28 miljoonan euron investointi yli kaksinkertaistaa kalojen käsittelytehon ja savustamo on Pohjoismaiden suurin. Vuorokaudessa savustetaan 40 tonnia kalaa.

Kuluttajatutkimus: neljä viidestä suomalaisesta haluaisi syödä enemmän kalaa

Pro Kala ry:n teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan lähes jokainen suomalainen syö kalaa: 94 prosenttia vastaajista kertoi kalan kuuluvan ruokavalioonsa. Vain kolmannes vastaajista syö kalaa suositusten mukaan eli vähintään kaksi kertaa viikossa, mutta kuitenkin jopa 80 prosenttia vastaajista kertoo haluavansa syödä kalaa nykyistä enemmän

Ohjelma helpottaa uusien menetelmien käyttöönottoa kalankasvatuksessa

Avomeri- ja kiertovesikasvatuksen kehittämisellä tähdätään kotimaisen kalantuotannon merkittävään kasvuun. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman tavoite on helpottaa näiden uusien kasvatusmenetelmien käyttöönottoa. Innovaatio-ohjelmaa toteutetaan verkostomaisessa yhteistyössä yrittäjien, viranomaisten ja tutkijoiden välillä.

BioMar brings feed transparency into the hands of seafood shoppers

Three years in the making and unlike any transparency tool in the seafood industry, BioMar announces Discover, the latest tool from their BioSustain programme, in the launch of their 2018 Sustainability Report. The report is showcasing BioMar’s continuous focus on driving sustainable initiatives across the aquaculture industry and throughout the value chain and now right into the hands of the consumer.

Onko teilläkin kirjolohiperjantai? Ei ihme, koska me suomalaiset olemme kirjolohikansa

kirjolohi päästettiin viisi vuotta sitten WWF:n Kuluttajan kalaoppaassa vihreälle listalle. Se nousi siis niiden kalojen joukkoon, jota sopii syödä hyvällä omallatunnolla. Kirjolohen kasvatuksessa ympäristön kuormitus oli kymmenessä vuodessa saatu puolitettua. Suomalaisilta kalankasvattamoilta ei levinnyt tauteja luonnonkalakantoihin eivätkä kirjolohet olleet uhka luonnonkaloille.

BioMar skapar lösningar som riktar sig till konsumenterna

BioMar har avslutat sina tester av insektsmjöl i foder för vattenbruk och anser att det ser ut att vara en lovande alternativ proteinkälla. Det är en bland många andra nya ingredienser, till exempel algolja och encelligt protein, som BioMar har undersökt. BioMar anser att dessa råvaror kan svara på en del av marknadens behov och arbetar nu på att snabba upp införandet av dem genom att skapa innovativa foderlösningar för att möta fisk-och skaldjurskonsumenternas behov.

BioMar luomassa kuluttajille suunnattuja ratkaisuja

BioMar on saanut valmiiksi hyönteisjauhon testaamisen vesiviljelyrehuissa ja uskoo, että se on lupaava vaihtoehtoinen proteiininlähde. Tämä on yksi monista uusista ainesosista BioMarin tutkimien leväöljyn ja yksisoluproteiinin ohella. BioMar uskoo, että nämä uudet raaka-aineet voivat vastata joihinkin markkinoiden tarpeisiin, ja on nyt innokas nopeuttamaan niiden käyttöönottoa luomalla innovatiivisia rehuratkaisuja, jotka kohdentuvat mereneläviä käyttävien kuluttajien tarpeisiin.

Suomen kalamarkkinat murroksessa

Kalan kysyntä jatkaa maailmalla kasvuaan. Väestön kasvu, kaupungistuminen ja ruokailutottumusten muuttuminen lisää kalan kysyntää. Teollisuusmaissa ruoan terveellisyys ja kestävä tuotanto ovat entistä tärkeämpiä ruoan ostoperusteita, mitkä myös suosivat kalaa. Suomalaiset haluaisivat lisätä erityisesti kotimaisen kalan käyttöä, mutta kotimainen alkutuotanto ei ole alkuunkaan pystynyt vastaamaan kysynnän muutokseen.

Inarijärveen istutetaan vuonna 2019 järvitaimenia ja pohjasiikoja – nieriäistutuksissa välivuosi

Luonnonvarakeskus (Luke) hoitaa Inarijärven kalatalousvelvoitteen istutukset. Tänä vuonna on suunniteltu istutettavaksi noin 120 000 petokalan- ja 234 000 pohjasiianpoikasta. Siianpoikasia istutetaan noin viidennes velvoitemäärästä, ja määrän vähentymistä kompensoidaan järvitaimenen poikas- ja mäti-istutuksilla. Hellekesän 2018 seurauksena nieriöitä ei istuteta lainkaan.

Stora Enson entiseen aaltopahvitehtaaseen suunnitellaan 15 miljoonan euron kalankasvatuslaitosta

Suomalainen sijoittajaryhmä aikoo investoida 15 miljoonaa euroa kotimaisen kalan kiertovesikasvatuslaitokseen. Sijoittajat ovat ostaneet tätä tarkoitusta varten Stora Enson entisen aaltopahvitehtaan Heinolan Sahanniemessä. Kiinteistöön rakennetaan moderni kirjolohikasvattamo. Täydessä tuotantovaiheessa laitos työllistää yli 50 henkilöä

Kalatoimialakin tärkeä tekijä ilmastokriisin ratkaisemisessa

Kalatoimialalla olisi mahdollisuus profiloitua entistä paremmin ja näkyvämmin yhdeksi ilmastokriisin ratkaisuksi. Kalastus poistaa merestä ravinteita, jotka aiheuttavat meren rehevöitymistä. Kasvatetun kalan hiilijalanjälki on keskimäärin kuudennes naudan ja puolet sian ja broilerin hiilijalanjäljestä. Kalanviljelyn ravinnekuormitus on vain 1-2 prosenttia vesistöjen kokonaiskuormituksesta.

Combined RAS and offshore farming offers advantages over traditional production cycle of rainbow trout

In Finland the production cycle of rainbow trout is usually 2.5 years including one growing season at inland farm and two seasons at the Baltic Sea cage farm. If new farms are located in offshore conditions, sea farming phase should preferably be shortened to one season due to the need to bring fish and cages closer to the shore in late autumn from the harsh offshore conditions.

Rannikkovesien ravinnekuormituksen malli tarkentui – ”Suomessa toteutetut ravinnekuormituksen vähentämistoimet koituvat suoraan omaksi iloksemme”

Sykessä Suomenlahdelle, Saaristomerelle ja Selkämerelle kehitetty rannikon kokonaiskuormitusmalli tarjoaa uuden työkalun veden tilan seurantaan, vesienhoidon toimenpiteiden suunnitteluun sekä erilaisten toimintojen, esimerkiksi kalankasvattamoiden, ympäristövaikutusten arviointiin.

Kalankasvatusta halutaan lisätä Virolahdella — Tuotannon kasvattamisen lisäksi lupaa haetaan uudelle verkkokasvattamolle

Kalankasvatusta halutaan lisätä Virolahdella — Tuotannon kasvattamisen lisäksi lupaa haetaan uudelle verkkokasvattamolle. Virolahden kunta ottaa lupahakemuksiin kantaa maanantaina. Lausuntoehdotuksissa puolletaan vahvasti lupien myöntämistä.

Parempaa kalaa tarkan valintajalostuksen ja ravitsemuksen avulla: AquaIMPACT kehittää kestävämpää eurooppalaista kalankasvatusta

Globaalit haasteet ohjaavat ruokailutottumuksiamme kohti terveellisempiä ja ympäristöystävällisempiä valintoja, kuten kalaa.Maailmanlaajuisesti merenelävien kulutus on tuplaantunut viimeisen 15 vuoden aikana ja vesiviljelytuotanto kasvaa vuosittain yhä noin 5-6 prosenttia. EU tarvitsee toimia, joilla varmistetaan kestävä mutta tehokas vesiviljely ja kehitetään uudenlaista liiketoimintaa sen ympärillä.

Kalankasvatukselle heltiää niukasti lupia, vaikka WWF suosittelee kotimaisen kirjolohen syömistä

WWF suosittelee kotimaisen kirjolohen syöntiä eli se on noussut järjestön vihreälle listalle pienentyneen ympäristökuormituksen takia. Kuluttajien kalanälkä kasvaa. Vielä 1990-luvulla Suomessa kasvatettiin 20 miljoonaa kiloa lohikaloja. Nyt määrä on enää 13 miljoonaa kiloa.

Yrittäjä tuskastui: WWF:n suosittelema kotimainen kala jumittui lupaprosessiin – Suomessa syödystä kalasta 82% ulkomaista

Kotimaiset kalankasvattajat haluaisivat nostaa kotimaisen kalan osuutta suomalaismarkkinoista. Tällä hetkellä Suomessa syödystä kalasta kaikkiaan 82 prosenttia on tuotu ulkomailta, kun vielä 1980-luvun alussa puolet Suomessa syödystä kalasta oli kotimaista.

Kalastaakko euroja vai kiloja?

Suomalaisiin ruokapöytiin toivotaan enemmän kotimaista kalaa. Kalantuotanto tapahtuu vaativissa olosuhteissa. Saalismäärien suuri vaihtelu ja väheneminen sekä tuhoeläinten aiheuttamat haitat haastavat yrittäjien työn. Minkälaisin toimin elinkeinoa voidaan edistää ja liiketoimintaa parantaa yrittäjän arjessa? Kysymykseen etsittiin ratkaisuja kalatalouden kehittämisohjelmissa.

Kuumuus koettelee kalankasvattamoiden ulkoaltaita – kiertovesilaitoksissa vesi viilenee lämpöpumpuilla

”Sisämaan vesistöjen lämpötilat ovat nyt todella korkeita. Kun lämpötila nousee yli kahdenkymmenen, on kalojen kasvatusaltaita melko mahdotonta viilentää varsinkin, jos käytössä oleva vesi tulee järvestä”, kertoo Irja Skytén-Suominen, Suomen kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtaja.

Lukijalta: Kalan kysynnän kasvu tuonnin varassa

Nykyisin kirjolohen kasvatus on rajoitusten jälkeen vakiintunut 12–14 miljoonaan kiloon vuodessa. Samalla lohikalojen vuotuinen tuonti Norjasta ja Ruotsista on noussut lähes 37 miljoonaan kiloon eli kolminkertaiseksi kotimaiseen tuotantoon verrattuna. Suomessa kalan kulutuksen kasvu tulee nyt yksinomaan tuontikalasta. Kalan vuotuinen kauppatase on jo 360 miljoonaa euroa negatiivinen.

Intresse för fiskodling ute på öppet hav ökar – professor kritisk till om det är ekologiskt och ekonomiskt försvarbart

Öppet hav där vattnet är tillräckligt djupt och strömt – här kan företag anhålla om att få odla fisk i större skala. Myndigheterna har lokaliserat lämpliga platser i Bottniska viken. Men både Finska viken och Skärgårdshavet anses redan vara alltför belastade.

Piskuinen loiseläin pakottaa norjalaiset kalankasvattajat uusiin innovaatioihin.

Perinteinen kalankasvatus tapahtuu Norjassa vuonoihin ja rannikoille saarten suojiin sijoitetuissa avoimissa verkkokasseissa, joissa lohitäi pääsee kiusaamaan kaloja. Uudet ratkaisut taas lähtevät siitä, että avokassit korvataan kokonaan tai osittain umpioiduilla kasvatusyksiköillä, kuten pohjaan ankkuroitavilla munilla

Avomereltä saatiin runsaasti silakkaa ja kilohailia – rannikolta niukasti saalista

Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli 155 miljoonaa kiloa vuonna 2017. Saalis koostui pääosin silakasta ja kilohailista, joita molempia kalastettiin pääasiassa troolilla avomereltä. Valtaosa kalastajista kalasti rannikolla rysillä ja verkoilla. Heidän saaliinsa jäi myös viime vuonna poikkeuksellisen pieneksi.

Varkaudessa kasvatetaan maailman kalleinta ruokaa – Pieni 30 gramman rasia kaviaaria maksaa 90 euroa

Ruokapöytään ei voi nostaa arvostetumpaa syötävää kuin aito kaviaari. Optio vieraili Varkaudessa, jossa Carelian Caviar kasvattaa sampia.
Kuinka moni tietää, että kaviaaria, tuota kuninkaallisten herkkua, kasvatetaan myös Suomessa? Varkaudessa sijaitsevat Carelian Caviarin tuotantolaitokset.

OFF kertoo kalankasvatuksen onnistuneen – ”näin kaukana avomerellä ei muita laitoksia ole”

Satakunnan Kansa 14.5.2018 Offshore Fish Finland Oy on aloittanut saamansa kokeiluluvan turvin pienimuotoisen siian ja kirjolohen kasvatuksen kaukaa avomereltä hakemallaan kalankasvatusalueella. Kokeilulupa koskee noin 100 000 kilon kasvatusmäärää. Toimitusjohtaja Jyri Luotonen kertoo, että kalankasvatuskokeilusta saatiin viime kaudella todella hyviä kokemuksia. –Näin kaukana ulkomerellä ei kenelläkään ole Suomessa aiemmin ollut kalanviljelylaitosta. Vesimassat ovat ulkomerellä suuria ja…

Kalastusvälineiden puhtaudesta huolehdittava tarkasti IHN-virustaudin esiintymisalueilla

alastuskausi alkaa nyt kevään edetessä. Siianonkijat ja muut kalastajat alkavat liikkua kalastuspaikoilla yhä enemmän. Viime marraskuussa Suomessa todettiin ensi kertaa kalanviljelylaitoksen kirjolohissa IHN-tautitartunta. Taudin esiintymisalueilla kalastajien on erittäin tärkeää ottaa huomioon Eviran ohjeet kalastusvälineiden käsittelystä.

Siiat ja salaatit suoraan ravintolan takahuoneesta – tutkijat innoissaan kiertovesikasvatuksen uusista mahdollisuuksista

Itä-Suomen yliopistossa on saatu hyviä tuloksia tutkimuksesta, jossa kasvatetaan yhtä aikaa kaloja ja syötäviä kasveja. Menetelmällä nähdään hyvät mahdollisuudet teollisen kalantuotannon lisäksi lähellä kuluttajaa ravintoloissa ja kerrostalojen katoilla.

Pro Kala -palkittu Jari Setälä: Vuoropuhelu ja verkostot mahdollistavat hyvän tutkimuksen

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Setälä sai maaliskuun lopulla järjestetyllä Kalaviikolla Pro Kala -tunnustuksen huomionosoituksena koko elinkeinokalatalouden arvoketjun kattavasta pitkäjänteisestä tutkimus- ja kehittämistyöstä. Alan toimijoiden parissa Jarin saama tunnustus sai paljon myönteistä huomiota.

Raisio kehuu poistaneensa Itämerestä 80 tonnia fosforia ja 400 tonnia typpeä – Valmisti niistä rehua

Aiemmin Suomessa käytettiin kalojen rehuna maailman valtameristä kalastetuista kaloista valmistettua kalajauhoa ja -öljyä, mikä tuotti Itämereen fosfori- ja typpikuormaa. Raisioaqua nosti viime vuonna merestä Itämerirehun valmistamiseksi 80 tonnia fosforia ja 400 tonnia typpeä. Tämä ylittää koko kotimaisen kalankasvatuksen vuosittaisen fosforikuormituksen ja tiputtaa typen kuormitusta 75 prosenttia, Raisio kertoo tiedotteessaan.
Baltic Blend on Raisioaquan kehittämä rehu, jonka valmistukseen käytetään Itämerestä saatavia raaka-aineita.

Maailman suurin avomeren kalanviljelylaitos aloitti toimintansa Norjassa

Painaa Eiffel-tornia enemmän, hinta 250 miljoonaa, asukkaina 1,5 miljoonaa lohta – maailman suurin avomeren kalanviljelylaitos aloitti toimintansa Norjassa.
Ocean Farm 1 -nimisessä laitoksessa kasvatetaan lohta. Läpimitaltaan 110-metrinen ja korkeudeltaan lähes 70-metrinen laitos on pitkälle automatisoitu. Se painaa noin 7 700 tonnia, muutaman sata tonnia Eiffel-tornia enemmän.

Kysyntää olisi, mutta ympäristösäädökset jarruttavat kalaelinkeinon kasvua nykyeväillä

”Koko suomalainen kalaelinkeino näyttää tulevaisuudessa hyvin toisenlaiselta kuin nykyään. Sen on pakko”, tiivistää Luken tutkija.

Tutkijat ja kalayrittäjät hakevat yhdessä ratkaisuja, joilla turvata alan tulevaisuus.

On kehitetty automatisoituja kalankäsittelylaitoksia, elektronisia hylkeenkarkottimia, ulkomerellä sijaitsevia kasvatusaltaita ja samaa vettä yhä uudestaan käyttäviä kiertovesilaitoksia.

Finnforel täydentää uudella tavalla kalatarjontaa

20.1.2018 Savon Sanomat Luonnonkalan tarjonta on ollut tänä talvena olemattomien jäiden vuoksi varsin vähäistä, kun kalastajat eivät ole uskaltautuneet laittamaan verkkoja pyyntiin. Lähivesien kuhista, ahvenista ja hauista on ollut pulaa. Jatkossa yhä useammat savolaiset voivat jatkaa oman maakunnan kalan syöntiä talvellakin, kiitos koeajovaiheeseen edenneen Finnforelin kalanviljelylaitoksen, joka kasvattaa kotimaisen kirjolohen tuotantoa noin kymmenen prosenttia. Varkaudessa…

Oululainen Hätälä ponkaisee isommille kala-apajille – ”Nuoriso ei käy enää ongella, jonkun on jalostettava kalat”

19.1.2018 Kauppalehti Oululainen kalayhtiö investoi uuteen tehtaaseen. Toimitusjohtaja Riku Isohätälän mukaan jalostetulle kalalle on yhä enemmän kysyntää. Oululainen kalayhtiö Hätälä Oy investoi uuteen tehtaaseen ja vauhdittaa vientiään Eurooppaan. Toimitusjohtaja Riku Isohätälä kertoo, että perheyritys alkaa vetää läpi isoa investointiohjelmaa, joka tuo laajennuksen Oulun Kaakkurissa sijaitsevaan kalatehtaaseen. Hätälä täyttää 80 vuotta ja yhtiön johto kertoi tänään…

Toimivat alasvaellusreitit ja istutuspoikasten laatu avainasioita lohikantojen elvyttämisessä

Luonnonvarakeskus 16.1.2018 Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Riina Huuskon väitöstutkimuksen mukaan lohikalojen vaelluspoikasistukkaiden laatuun ja istutuskäytäntöihin sekä jokivaelluksen onnistumiseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota, jos halutaan palauttaa luonnossa lisääntyvä vaelluskalakanta rakennettuihin jokiin. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten lohenpoikasten eli smolttien laitoskasvatuksen olosuhteiden muutokset sekä istukkaiden vapautuskäytännöt vaikuttavat poikasten ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen rakennetuissa joissa. Tutkimuksen mukaan laitoskasvatuksen olosuhteita muuttamalla voidaan…

Hesburgerin kalanviljelylaitos Rauvolaan?

9.1.2018 Kaarina Lehti Kaarina-lehden korviin kulkeutui huhu, että Hesburger aikoo perustaa Rauvolaan kalankasvattamon. Voiko tieto pitää paikkansa? Kyllä pitää, osittain. Hesburgerin perustaja Heikki Salmela paljastaa, että ympäristöteknologiaan ja jätevesien puhdistukseen keskittyneellä Clewer Oy:llä on melkoisia suunnitelmia Rauvolan vanhasta jätevedenpuhdistamosta. Clewerin omistaa Hesburgerin omistajat eli Salmelan perhe, ja se on Salmela-yhtiöiden tytäryhtiö. Mikäli kaikki sujuu Salmelan…

Förgäves protest mot fiskodling

27.12.2017 Nya Åland Nordic Trout ab, tidigare Ålands fiskförädling, får flytta fiskodlingar till en ny plats vid Skrovsö i Föglö. Högsta förvaltningsdomstolen slog fast ÅMHM:s beslut från 2014. År 2014 beviljade ÅMHM tillstånd till Ålands fiskförädling att omstrukturera sina odlingar. Odlingsplatserna i Lemland Bergö och Lumparland Norrboda skulle läggas ner och verksamheten flyttas till en…

YLI MILJOONA KILOA KIRJOLOHTA VUODESSA – VARKAUDEN KALANKASVATTAMO KIINNOSTAA MAAILMALLA

Kauppalehti 23.11.2017 Pekka Viljakaisen Finnforel-kalankasvattamo aloittaa toiminnan Varkaudessa joulukuussa. Käynnissä on myös monta muuta hanketta. ”Finnforellin Varkauden kalanviljelylaitos on vaatinut 16 miljoonan investoinnit”, kertoo yhtiön osakas Pekka Viljakainen. Stora Enson tehdasalueella sijaitseva kasvattamo toimittaa koe-eriä jo joulumarkkinoille. Laitoksen ollessa täydessä vauhdissa se tuottaa vuodessa yli miljoona kiloa kirjolohen fileetä. Laitoksen mallista on tehty kopioitava, ja…

SUOMALAINEN INNOVAATIO PÄÄSI BIOTALOUDEN 25 EDELLÄKÄVIJÄN LISTALLE

Tekniikka&talous 31.1.2017 Pohjoismaisen ministerineuvoston biotalouspaneeli on valinnut 25 pohjoismaista tuotetta tai hanketta, jotka edistävät ”biotalouden innovatiivisuutta, kestävää kehitystä, resurssitehokkuutta ja kilpailukykyä”. Yksi valituista tuotteista on Raisioaquan Benella Kirjolohi. Se nousi listalle uuden liiketoimintamallin, luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisen käytön ja innovatiivisuuden ansiosta. Listalle pääsi Suomesta myös Sodankylän kunta, Iin kunta, Digipolis ja UPM:n biofuel. Raisio-konserniin kuuluva…

KALANKASVATUS KASVAA NYT MAALLE – JOPA KAUPPAKESKUKSIIN TARJOLLA OMIA LAITOKSIA

MAALLE RAKENNETTAVAN KALANKASVATTAMON YMPÄRISTÖKUORMITUS LASKEE MERIKASVATUKSEEN VERRATTUNA. Yle 23.1.2017 Vaikka kalan kysyntä on koko ajan kasvanut, kotimaiset kalankasvattajat ovat saaneet niukasti uusia tuotantolupia merialueille. Siksi yhä useammin investoidaan maanpäällisiin laitoksiin. Ahvenanmaan Eckerössä on aloittanut iso kuivanmaan kalankasvattamo (siirryt toiseen palveluun), joka täyteen tuotantoon päästessään on maan suurimpia. Alkuvaikeuksiakin on ollut ja viime kesänä sähkökatkos aiheutti…

LUONNONVARAKESKUKSEN JOHTAVA TUTKIJA: LOHEN TERVEELLISYYDEN VÄHENEMISTÄ ON LIIOITELTU

Karjalainen 13.1.2017 Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Jouni Vielma pitää uutisia rasvahapon määrän vähenemisestä liioiteltuina. – Kalassa on aiemmin ollut äärimmäisen paljon omega 3-rasvahappoja. Nyt niitä on edelleen paljon, hän vertaa. Vaikka kirjolohta nimitellään myös pullakalaksi ja kirjobroileriksi, ovat suomalaiset lohikansaa. Vielman mielestä viljellyn kalan käyttö ei ole lainkaan huono juttu. Hän muistuttaa, että viljelty lohi on tehokas…

SUOMALAINEN KALA KALLISTUU, EHKÄ MYÖS LIHA – SYYNÄ MYRKKYLEVÄ CHILEN RANNIKOLLA

KOTIMAISEN JÄRVIKALAN KYSYNTÄ JA HINTA TULEVAT NORJALAISEN LOHEN VANAVEDESSÄ, ARVIOI LUONNONVARAKESKUS. Yle 4.1.2017 Kauppahallin kalatiskin päivän tarjonta odottelee vielä suurinta lounastunnin asiakasryntäystä. Samalla kauppias itse alkaa jo varautua keskitalven sesonkiin. Yrittäjä AP Heiskanen luettelee tiskinsä alkuvuoden tuoretarjontaa. – Luonnonkaloista muun muassa kuhaa ja siikaa. Sitten on muutama kasvatettu siika, merilohta Norjasta ja kirjolohta Pyhtäältä. Lisäksi…

LAITOSKALAKANTOJA VILLIYTETÄÄN INNOVAATIO-OHJELMASSA

11.12.2017 LUKE Laitos suosii erilaisia kalayksilöitä kuin luonnonympäristö. Laitoksessa kasvatetut kalanpoikaset eivät enää menesty luonnonvesiin istutettuina riittävän hyvin. Syynä on laitosympäristössä useiden sukupolvien aikana muuttunut geeniperimä. Nyt laitoskaloille yritetään palauttaa villien kalakantojen geenejä. Vaikka Tornionjoen ja Simojoen lohikannat ovat istutusten ja tehostuneen kalastuksensäätelyn avulla elpyneet täysin luontaisesti saalista tuottaviksi, Itämeren muiden lohikantojen ja järvilohen luontainen…

PRESIDENTTI MYÖNSI VEIJO HUKKASELLE KALATALOUSNEUVOS-ARVONIMEN

04.12.2017 Alueviesti Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt 1. joulukuuta 2017 kalatalousneuvos-arvonimen yrittäjä, toimitusjohtaja Veijo Hukkaselle. Kalaneuvos Oy:n pääomistaja ja toimitusjohtaja Veijo Hukkanen on toiminut kala-alalla yli 40 vuotta. Vuonna 1975 perustettu – aiemmin nimellä V. Hukkanen toiminut – Kalaneuvos Oy on Suomen suurin kala-alan perheyritys. Hukkanen on perustanut tai ostanut kaikkiaan 18 yritystä ja…

KOTIMAISEN KALAN KULUTUS ENNALLAAN – TUONTIKALAN KULUTUS VÄHENI

1.11.2017 Luonnonvarakeskus Suomalaiset kuluttivat vuonna 2016 asukasta kohti kotimaista kalaa noin neljä kiloa fileepainoksi laskettuna. Tuontikalaa käytettiin hieman yli yhdeksän kiloa. Kalan kokonaiskulutus pieneni edellisvuodesta noin kahdeksan prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastosta. Kotimaisista kaloista eniten, eli 1,2 kiloa asukasta kohti, syötiin kirjolohta. Ulkomaisista kaloista eniten kului kasvatettua lohta, jota suomalainen söi 3,5 kiloa….