Mediasta poimittua

Kolmen suomalaisen yrityksen kalatuotteet ovat päässeet finaaliin Seafood Excellence Global Awards -tuotekilpailussa. Maailman suurimman kala-alan tapahtuman yhteydessä järjestettävässä kisassa finalistien joukkoon pääsivät Suomesta Finnforel, Hätälä ja Kalaneuvos.

Tuoreen Pro Kala ry:n teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan kotimaisen kalan arvostus on korkealla. Kalan paikka suomalaisessa ruokapöydässä 2024 -tutkimus osoittaa, että noin 80 prosenttia vastaajista liittää erityisesti kotimaiseen pyydettyyn kalaan erittäin positiivisia tai positiivisia mielikuvia. Seuraavina positiivisten mielikuvien listalla tulevat ammattikalastus elinkeinona ja kotimainen kasvatettu kirjolohi.

Hyljekarkottimilla voidaan pitää hylkeitä loitolla kalanpyydysten ja kasvatusaltaiden lähettyviltä. Näin saadaan vähennettyä sekä kalataloudelle aiheutuvia tappioita että estettyä hylkeiden joutuminen pyydyksiin. Uusi vedenalaisia ääniä hyödyntävä menetelmä on osoittautunut tehokkaaksi etenkin lyhytaikaisessa käytössä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan karkottimien käyttöön tarvitaan yhteiset pelisäännöt, jotta niiden ympäristölle ja eliöstölle aiheuttamia haittavaikutuksia voidaan ehkäistä.

Kalatalouden kokonaistuotot vuonna 2022 olivat ennakkotietojen mukaan 936 miljoonaa euroa eli neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu painottui tukkukauppaan ja vesiviljelyyn, kun taas kaupallisessa kalastuksessa ja jalostuksessa nähtiin laskua. Vähittäiskauppa kasvoi hienoisesti. Kalatalouden nettotulos kasvoi edellisvuodesta huomattavasti ja oli 4,7 miljoonaa euroa.

Pekka Pesonen on toiminut vuodesta 2007 lähtien Euroopan viljelijä- ja osuuskuntajärjestö Copa-Cogecan pääsihteerinä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. maa- ja metsätalousministerin valtiosihteerinä sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y:n tehtävissä.

Ruoan jäljitettävyys otti tällä viikolla digiloikan suomalaisella Kalaneuvoksella, kun EU:n yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) mukainen jäljitettävyysjärjestelmä saatiin konsernissa käyttöön ensimmäisten joukossa.

Finnforel Oy:lle on myönnetty lupa laajentaa kalankasvattamon ja -jalostamon toimintaa Varkaudessa. Laitokset sijaitsevat Stora Enso Oyj:n tehdasalueella Huruslahden rannalla. Kalankasvattamo ottaa kasvatusaltaisiin tarvittavan veden tehdasalueen yläpuoleisesta vesistöstä. Jätevedet menevät tehtaan jätevedenpuhdistamolle. Laajennetun toiminnan voi aloittaa välittömästi.

Kansallista Kalakeittopäivää vietetään taas tiistaina 8.2. Tämän vuotinen päivä on saanut innoituksensa kovassa nosteessa olevasta korealaisesta kulttuurista. Kalasoppaa Namnamnam on helppo valmistaa ja sen raaka-aineet löydät tavallisista ruokakaupoista. Voit tehdä keitosta makusi mukaan miedomman tai tulisemman.

Kalassa on luontaisesti runsaasti D-vitamiinia. Meille tutut kalalajit kuten kirjolohi, silakka, siika, ahven ja kuha ovat kaikki erittäin hyviä D-vitamiinin lähteitä. Kalan terveelliset ominaisuudet eivät lopu sen vitamiinipitoisuuteen: kalasta saa hyvälaatuista proteiinia, sen rasva on pehmeää rasvaa ja siinä on runsaasti omega-3-rasvahappoja, joita elimistömme tarvitsee, mutta ei pysty tuottamaan itse.

Uudenlaisen mallin tavoitteena on lisätä kotimaista kalankasvatusta. Vuosituotanto olisi lähes miljoona kalakiloa vuodessa. ELY-keskus edellyttää ympäristövaikutusten arvointia ennen lupakäsittelyä.

Suomalainen kalankasvatus on tehnyt erinomaista työtä ympäristön näkökulmasta, sillä kahden viime vuosikymmen aikana ravinnekuormitus on alentunut noin 70 prosenttia. Kalankasvatuksen osuus on enää noin prosentin Itämeren koko ravinnekuormasta, kertoo MMM:n neuvotteleva virkamies Timo Halonen.

Kalaneuvos Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu. Kalaneuvoksen uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Hans-Mikael Helenius. Helenius siirtyy Kalaneuvoksen toimitusjohtajaksi Tietokeskus Finland Oy:n talousjohtajan tehtävästä. Veijo Hukkanen tulee jatkossa keskittymään perheyritysten strategiseen kehittämiseen niiden hallituksissa.

Kirgisian kansallisen maatalousyliopiston (KNAU) FishEDU-mallikalanviljelylaitos aloitti toimintansa. Mallilaitoksen vuotuinen tuotantokapasiteetti on yksi tonni, ja laitoksessa on yksiköt kirjolohien ja karppien edelleen kasvattamiseen. Laitoksen toiminta on integroitu myös kasvinviljelyyn.

Arvion mukaan yhden viikoittaisen kala-annoksen lisäys palvelisi kansanterveyttä 1–2 miljardin euron säästöillä ja pienentäisi ruokavalion hiilijalanjälkeä noin 5 prosenttia. Kalatalouden yritysten kokonaisarvo voisi nousta jopa 70 prosenttia ja kalastuksella hoidettaisiin myös vesistöjä.

Kalan käyttö lisääntyy jatkuvasti, mutta EU:n vesiviljelytuotanto ei ole kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana ja Brexitin takia se vähenee nykytasosta. Kalamarkkinoita hallitsee yhteisön ulkopuolelta tuotu kala. Tahtoa kehittää ja lisätä omaa vesiviljelytuotantoa, samoin mahdollisuuksia kalan kestävään tuotantoon EU:n alueelta kyllä löytyy. EU:ssa on aktiivisia vesiviljelyalan yrityksiä sekä osaamista, mutta löytyykö osaavaa työvoimaa? Kehittyvät ja uudistuvat vesiviljely-yritykset tarvitsevat osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa, mutta vesiviljelyalan koulutukseen hakeutuu hyvin vähän uusia opiskelijoita. Tätä työvoiman saatavuuden vinoumaa pyritään oikaisemaan kansainvälisellä BRIDGES-hankkeella.

Voimalohi Oy:n Raasakan kalanviljelylaitoksella tehdään tutkimusta, jossa vertaillaan suoran istutuksen ja vapautusallasistutuksen eroja. Samalla tutkitaan virikkeellisen ja normaalin kalankasvatuksen eroja. Molempia asioita voidaan tutkia asentamalla istutettaviin lohenpoikasiin pieni mikrosiru eli PIT-merkki.

Suomalainen kasvatettu kirjolohi ui vuonna 2014 WWF:n Kalaoppaan vihreälle listalle. Muualla kuin Suomessa tuotettua lohta tulisi ympäristösyistä ostaa harkiten tai välttää.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 28.4.2021 myöntänyt HTM Yhtiöt Oy:lle ympäristöluvan ja toiminnan aloittamisluvan Heinolaan sijoitettavalle kalan kiertovesikasvatuslaitokselle ja kalan käsittelytoiminnolle. Lupamääräysten mukainen jätevesikuormitus mahdollistaa hakemuksen mukaan noin 3 000 tonnin vuotuisen kalan lisäkasvun.

Maaliskuun lopulla ohjelmapalvelu Netflix julkaisi ohjelmistossaan Seaspiracy-elokuvan. Seaspiracy antaa turhan negatiivisen kuvan maailman merien kalastuksesta ja vesiviljelystä. Ohjelmassa vedetään mutkia suoriksi ja monimutkaisiin asioihin esitetään yksinkertaisia ratkaisuja. Useissa tapauksissa ohjelma käyttää viitteenä vanhentunutta tietoa. Kaikki ne keinot, joita on viime vuosikymmeninä kehitetty asian parantamiseksi, ohitetaan mainitsematta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Laukaan laitokselle rakennetaan kaksi uutta kalankasvatushallia ja vanhoja tiloja uusitaan. Uudistustoimet mahdollistavat osaltaan vesiviljelytutkimuksen ja siihen liittyvien uusien tekniikoiden kehittämisen. Senaatti-kiinteistöjen toteuttama rakennusprojekti alkaa keväällä 2021.

ONNEKSI sellaisenkaan ilmastotietoisen, joka kaipaa kotimaassa tuotettua eläinproteiinia, ei tarvitse kärvistellä odottamassa kärpäsentoukkien ja heinäsirkkojen toista tulemista.
Meillä kun on kirjolohi.

Kestävä kalankasvatus vastaa maailmassa jatkuvasti kasvavaan ruoan tarpeeseen. Johtava kalarehunvalmistaja BioMar takaa Itämeren kalankasvatukseen huippulaadukkaan ja ympäristöystävällisen rehun.

Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kotimaista kalaa. Luonnonvarahallinnon keskeisenä vastauksena on vesiviljely – ja tarkemmin sanottuna kasvatettu kirjolohi. Toistaiseksi alan kehitys on kuitenkin ollut rannikoillamme hidasta. Missä määrin jähmeänä näyttäytyvä tilanne on pitkäjänteisen politiikanteon tulosta, ja voisiko strateginen alueidenkäytön suunnittelu auttaa sovittamaan yhteen kalankasvatuksen ja meriympäristöjen suojelun?

Suomen aluevedet ja talousvyöhykkeen kattava, maankäyttö- ja rakennuslain mukainen merialuesuunnitelma on valmistunut. Rannikon maakuntien valtuustot hyväksyivät suunnitelman oman toimialueensa osalta marras-joulukuun 2020 aikana.

Finnforelin kalankasvattamoihin suunnitteilla kymmenien miljoonien eurojen laajennus Varkaudessa ja Hollolassa. Pohjois-Savossa Varkaudessa sijaitseva kasvattamo voi jatkossa tuottaa kolme miljoonaa kiloa kirjolohta vuodessa. Myös Päijät-Hämeessä Hollolan poikaskasvattamoa laajennetaan.

Lipeäkala on Suomessa katoava kansanperinne. Harva kaipaa sitä ja vielä harvempi nuori. Sen sijaan graavikalaa haluaa erittäin moni. 60 prosenttia tahtoo sitä ehdottomasti joulupöytäänsä. Kaksi muuta joulupöydän kalasuosikkia ovat kylmäsavukala ja lämminsavukala. Myös mätiä haluaa 55 prosenttia suomalaisista vähintäänkin toisinaan jouluisin. Tuoreen kirjolohenmädin saatavuus on kuitenkin riippuvaista ahdinkoon ajetusta kotimaisesta kalankasvatuksesta. Tiedot selviävät Aalloilta ateriaksi -hankkeen lokakuisesta tutkimuksesta, johon vastasi 1000 suomalaista.

Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa selvitettiin kalanmaksan käyttöä elintarvikkeena. Monikäyttöinen raaka-aine soveltuu hyvin myös fine diningiin.

Vuonna 2019 jalosteiden raaka-aineena käytetystä kalasta 45 miljoonaa kiloa oli kotimaista ja lähes 31 miljoonaa kiloa ulkomailta tuotua. Kokonaismäärä, 76 miljoonaa kiloa, oli noin kolme miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2017.

Kriisiaikoina vesistöjen merkitys Suomen ruokahuollolle on aina kasvanut. Vakavissa kriisitilanteissa ruoan saatavuuden ja turvallisuuden merkitys korostuu samalla kun työttömyys kasvaa ja yhteiskunnan rahalliset tukimahdollisuudet vähenevät. Tällöin joudutaan ensisijaisesti varmistamaan ruokahuollon toimivuus ja riittävyys.

Suomen sisävesialueen kalankasvatus on pysynyt melko samanlaisena vähintään viimeiset pari vuosikymmentä. Vaikka kiertovesikasvatus on yleistynyt, perinteisemmille sisävesien kalankasvatuslaitoksille on myönnetty pikemminkin pienempiä ympäristölupia kuin ennen. Miten suomalaisten läpivirtauslaitosten ympäristökuormitusta voitaisiin pienentää ja sisämaan kalankasvatusta lisätä?

– Inget är bestämt på något sätt, men tanken är att vi bygger en till fabrik eller bygger mera kapacitet på samma ställe. Vår vision är att det om tio år finns två, tre eller till och med flera av den här typens anläggningar inom samma bolag. Det kan bli här på Åland alternativt i Sverige eller Finland, säger Fifax vd Samppa Ruohtula.

Valtioneuvosto on 10.9.2020 hyväksynyt periaatepäätöksen valtioneuvoston yhteisestä hankintastrategiasta. Strategia on laadittu yhteistyössä julkisen sektorin hankkijoiden ja tarjoajien kanssa. Hankintastrategialla on merkittävä vaikutus kotimaisten yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntään.

Uudessakaupungissa on paljon kalaan ja kalastukseen liittyvää liiketoimintaa, kuten iso kalasatama, kalanjalostuslaitoksia ja kiertovesiperiaatteella mantereella tapahtuvaa kalankasvatusta. Tänä syksynä päättyvä EU-rahoitteinen Kalankasvatuksen kehittäminen Uudenkaupungin merialueilla – hanke jatkaa kalaelinkeinon kehittämistä osoittamalla mereltä viisi mahdollista paikkaa, joissa kasvatustoimintaa voisi ehkä harjoittaa.

Euroopan komissio on antanut asetuksen, joka sallii pysyvästi tavallista korkeammat enimmäisrajat PAH-yhdisteiden pitoisuudelle meillä perinteisin menetelmin savustetuille liha- ja kalatuotteille.

Suomalaiset haluavat syödä yhä enemmän kotimaista kalaa, mutta samaan aikaan kalankasvatuksen ympäristövaatimukset ovat kiristyneet.

Valtio on pyrkinyt lisäämään kotimaisen kalan kasvatusta. Kaskinen haluaa olla toimialan edelläkävijä ja uskoo löytäneensä keinon siihen.

Valitsemalla kotimaisen kirjolohen tuontikalan sijaan saat selville kalan koko toimitusketjun. Tämän lisäksi kala on taatusti tuoretta, terveellistä ja kaiken lisäksi kalan kasvattaminen on ympäristöystävällistä. Lue lisää artikkelista, miten voit helposti tehdä itsekin vastuullisemman valinnan.

Vuonna 2019 kalankasvattajat tuottivat myyntiin 15,3 miljoonaa kiloa ruokakalaa, eli noin miljoona kiloa enemmän kuin edellisvuonna. Määrää kasvatti kirjolohen osuus, noin 14,2 miljoonaa kiloa, joka sekin oli noin miljoona kiloa enemmän kuin vuonna 2018. Kirjolohen lisäksi kalankasvatuslaitoksissa kasvatettiin ruokakalaksi siikaa noin 0,8 miljoonaa kiloa sekä muita kaloja noin 0,3 miljoonaa kiloa.

Jokaisesta myydystä Saimaan Tuoreen tuotteesta lahjoitetaan osuus WWF:lle uhanalaisten vaelluskalakantojen suojelemiseksi Saimaalla.

Vielä 30 vuotta sitten Suomessa kasvatettiin vuosittain noin 20 miljoonaa kiloa kalaa. Nykyisin määrä on huomattavasti pienempi.

Tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset eivät ole tietoisia siitä, miten suuri tai pikemminkin miten pieni osa heidän syömästään kalasta on kotimaista.

Suomen merialueelle laaditaan ensimmäistä kertaa kattava merialuesuunnitelmaa. Suunnitelmassa osoitetaan yleispiirteisesti eri käyttöön – esimerkiksi kalastukseen, vesiviljelyyn, virkistyskäyttöön, matkailuun ja meriliikenteeseen – sopivia potentiaalisia alueita. Tavoitteena on sovittaa yhteen eri toimialojen tarpeita ja näin parantaa merellisten elinkeinojen harjoittamista ja meriympäristön tilaa.

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Ruoanlaiton ei tarvitse olla ainoastaan aikuisten vastuulla, vaan apukokeiksi voi värvätä kaikki syöjät. Ruokailutottumukset opitaan kotona, ja monipuolinen ruokavalio on kasvavalle lapselle tärkeää. Kalasta saatava D-vitamiini, pehmeä rasva ja sen omega-3-rasvahapot ovat rakennuspalikoita, joista kiittävät luusto, aivot ja sydän.

Pro Kala ry on yksi neljästä Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen ruokakulttuuripalkinnon saajasta. Pro Kala on ansiokkaasti verkottanut kalastajia, kalankasvattajia ja alan yrityksiä. Yhdistyksellä on erittäin suuri merkitys koko kalatoimialalle ja sen sidosryhmille. Pro Kala on välittänyt alan tietoa poliittiseen päätöksentekoon sekä median hyödynnettäväksi. Yhdistyksen osallistuminen kansainvälisille messuille on mahdollistanut monen kala-alan toimijan kansainvälisen verkostoitumisen ja kaupankäynnin.

Uusikaupunki selvittää hankkeessaan kaupungin edustalla sijaitsevien ja erityisesti kaupungin omistuksessa olevien vesialueiden soveltuvuutta kalankasvatukseen. Hankkeen tarkoituksena on edistää merialueen käytön vuorovaikutteista suunnittelua. Kansalaiset ja sidosryhmät voivat kertoa näkemyksensä keskiviikkona 25.3.2020 avautuvassa verkkokyselyssä mahdollisista uusien kalankasvatuslaitosten sijaintipaikoista Uudenkaupungin edustalla.

Suomessa vallitsevat nyt poikkeusolot, ja monet tekevät töitä kotoa käsin. Arjen muuttuminen voi tuntua hankalalta, mutta terveellisestä ja maittavasta ruoasta ei kannata tinkiä! Ravitseva ruoka auttaa jaksamaan hankalissakin tilanteissa.

Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 87 miljoonaa kiloa vuonna 2019. Viennin määrä kasvoi vajaalla kahdella miljoonalla kilolla edellisvuodesta. Viennin arvo, 163 miljoonaa euroa, laski kuitenkin noin 18 miljoonalla eurolla.

Suomalainen kalanrehunvalmistaja Raisioaqua on saanut arvostetun ASC-sertifikaatin vastuulliselle ja kestävälle kalanrehulleen. Kotimaassa kasvatettujen kirjolohien ruokinnassa käytetään kestävästi tuotettua Baltic Blend -kalanrehua, joka kierrättää Itämeren ravinteita. Jokainen lähirehulla kasvatettu kalakilo vähentää Itämereen päätyvää fosforikuormaa. Raisioaquan rehuinnovaatiolle ja kalankasvattajille avautuu ASC-sertifioinnin myötä uusia näkymiä myös vientimarkkinoilla.

Vuoden Kalakauppa 2020 -kilpailussa etsitään Suomen parasta palvelevaa kalatiskiä. Kilpailun tavoitteena on nostaa palvelutiskien osaavia ammattilaisia parrasvaloihin ja vahvistaa maukkaan kalan roolia suomalaisten ruokapöydissä. Ilmoittaudu nyt mukaan! Voittaja julkistetaan 19.maaliskuuta Kalaviikolla Turussa.

Kun Finnpulpin sellutehtaan ympäristölupa kaatui KHO:ssa, käynnistyi vilkas keskustelu päätöksen vaikutuksista elinkeinoelämään, vesiensuojeluun ja investointeihin. Keskustelun laajuus osoittaa, kuinka yhteiskunnallisesti tärkeitä vesistömme ovat ja miten monelle toimijalle niiden hyvä tila on merkityksellinen. Vaikuttaa siltä, että hankkeiden vesistövaikutusten arviointiin ja vuoropuheluun tarvitaan jatkossa yhteinen, uusi toimintamalli.

Vesihometilanne luo synkkiä pilviä paitsi kotimaisen kalanviljelyelinkeinon myös valtion säilytysviljelyssä olevien lohikalakantojen ylle. Se näyttää vaarantavan esimerkiksi äärimmäisen uhanalaisen Vuoksen vesistön järvilohen pelastamisen.

Aiemmin täysin hyödyntämättä jääneet viljellyn siian ja kirjolohen maksat soveltuvat hyvin käytettäväksi niin joukkoruokailussa kuin ravintoloissa monin tavoin. Kalanmaksan käyttö elintarvikkeena on ympäristöystävällistä ja voi lisätä kalanviljelyn tuottavuutta. Käyttö myös luo uutta terveellistä ruokakulttuuria. Tutkimuksissa kalanmaksan ravitsemuksellinen sisältö osoittautui erinomaiseksi.

Turku Science Park Oy:n, Ilmatieteenlaitoksen ja Turun yliopiston yhteinen WeSeaChallenge -kilpailu palkitsi keskiviikkoiltana kolme ehdotusta, joissa satelliittidataa hyödyntämällä parannetaan Itämeren tilaa. Voittajajoukkueet tulivat Aalto-yliopistosta, Vaasan yliopistosta ja Turun yliopistosta. Kumppaneina ja haasteiden asettajina kilpailussa toimivat Nordic Trout Ab, Suomen Kalankasvattajaliitto ry, Uudenkaupungin kaupunki ja Itämerihaaste. Tteknistä tukea tiimeille tarjosi Sofokus Oy.

Viime vuosina uudet teknologiat ovat johtaneet innovaatioihin, joita otetaan nyt käyttöön vesiviljelyssä. Aquaculture Europe on yksi suurimmista tutkimuksen ja yritykset yhteen keräävistä vesiviljelyalan kongresseista. Tämän vuoden kongressi järjestettiin lokakuussa Berliinissä. Luken koordinoima AquaIMPACT-hanke järjesti tilaisuudessa yhteissession, jossa käsiteltiin uusimpia digitalisaation, genomiikan ja kiertotalouden teknologioita. Uusia teknologioita kehitetään vesiviljelyn tuotannonseurantaan ja kalojen hyvinvoinnin edistämiseen sekä ravitsemusta, ruokintaa ja valintajalostusta varten.

Uponor Infra toimitti kalanviljelylaitoksen norjalaiselle FishGlobelle. Yhtiön mukaan se on maailman suurin merioloihin suunniteltu PE-muovistruktuuri.

Luonnonvarakeskus on kehittänyt uuden vedenkäsittelyn konseptin kalan kiertovesikasvatukseen. Menetelmän avulla osa vedestä käsitellään edullisesti kasvatushallin ulkopuolella luonnollisia veden puhdistusprosesseja hyödyntäen. Menetelmää kokeillaan Luken Laukaan kalanviljelylaitoksen pilottimittakaavan laitteistolla. Tavoitteena on, että suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää menetelmää tuotannon lisäämiseksi ja tehdä uudesta tekniikasta vientituotteen kasvaville kiertovesikasvatuksen markkinoille.

Jätti-investoinnin tehnyt Kalaneuvos harmissaan: Uusia kalankasvattamoja ei tule tiukan lupalinjan takia. Vuoden suurin elintarviketeollisuuden investointi on tehty Kalaneuvoksen tehtaalle Sastamalaan. Kalayhtiön 28 miljoonan euron investointi yli kaksinkertaistaa kalojen käsittelytehon ja savustamo on Pohjoismaiden suurin. Vuorokaudessa savustetaan 40 tonnia kalaa.

uomalaiset kuluttivat vuonna 2018 asukasta kohti kotimaista kalaa kolme ja puoli kiloa fileepainoksi laskettuna. Tuontikalaa käytettiin hieman yli yhdeksän kiloa. Kalan kokonaiskulutus pieneni edellisvuodesta kuusi ja puoli prosenttia.

Pro Kala ry:n teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan lähes jokainen suomalainen syö kalaa: 94 prosenttia vastaajista kertoi kalan kuuluvan ruokavalioonsa. Vain kolmannes vastaajista syö kalaa suositusten mukaan eli vähintään kaksi kertaa viikossa, mutta kuitenkin jopa 80 prosenttia vastaajista kertoo haluavansa syödä kalaa nykyistä enemmän

Tutkimuksen mukaan suomalaiset osaavat sijoittaa eri ruoka-aineet melko hyvin järjestykseen ilmastovaikutusten perusteella. Kala ja kasvikset nähdään laajasti vähiten ilmastoa rasittaviksi tuotteiksi.

Frågan om hållbar fiskodling i hav måste prioriteras. För att politikerna ska bli bättre rustade inför valet 2019 erbjuder vi sju förslag på politiska åtgärder som skulle göra stor skillnad för den åländska fiskodlingen.

Valtio haluaa helpottaa lupaprosesseja ja viedä kala-altaat kauas avomerelle.

Perinteisiä kalakauppoja ei viime vuosina juuri ole Turussa kauppahallin ulkopuolella ollut. Ari Oksasen Pieni Kalakauppa on poikkeus sääntöön. Juhana Herttuan puistokadulla Lohikunta Oy:n tiloissa toimiva kalakauppa avasi ovensa muutama viikko sitten.

Viime vuosina lohen tuotanto on alkanut yskiä Norjassa, eikä se enää pysy kysynnän tahdissa. Hinnat ovat korkeat. Mitä oikein on tapahtumassa?

Avomeri- ja kiertovesikasvatuksen kehittämisellä tähdätään kotimaisen kalantuotannon merkittävään kasvuun. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman tavoite on helpottaa näiden uusien kasvatusmenetelmien käyttöönottoa. Innovaatio-ohjelmaa toteutetaan verkostomaisessa yhteistyössä yrittäjien, viranomaisten ja tutkijoiden välillä.

Kirjolohta ja lohta fileenä ostaessa törmää siihen, että fileen edessä on kirjain A:n ja E:n väliltä. Joku voi virheellisesti luulla, että kyseessä olisi fileen laadusta tai kalan tuoreudesta kertova merkintä, mutta tästä ei ole kyse!

Three years in the making and unlike any transparency tool in the seafood industry, BioMar announces Discover, the latest tool from their BioSustain programme, in the launch of their 2018 Sustainability Report. The report is showcasing BioMar’s continuous focus on driving sustainable initiatives across the aquaculture industry and throughout the value chain and now right into the hands of the consumer.

Norjalaisen lohen hinta vaikuttaa myös kotimaisen kalan hintaan. Silloin kun norjalaisen lohen hinta on korkealla, koti­maisille vaihtoehtoisille tuotteille on kysyntää.

kirjolohi päästettiin viisi vuotta sitten WWF:n Kuluttajan kalaoppaassa vihreälle listalle. Se nousi siis niiden kalojen joukkoon, jota sopii syödä hyvällä omallatunnolla. Kirjolohen kasvatuksessa ympäristön kuormitus oli kymmenessä vuodessa saatu puolitettua. Suomalaisilta kalankasvattamoilta ei levinnyt tauteja luonnonkalakantoihin eivätkä kirjolohet olleet uhka luonnonkaloille.

Juhannuksena pöytään kannetaan uusia perunoita ja muita kesäisiä makuja hyvää juomaa unohtamatta. Kun kuvioon lisätään vielä herkullinen kirjolohi, on mittumaari täydellinen!

Fiskodlingen är den näring som konkret har visat sig klara den globala konkurrensen bäst och även skapa utrymme för välfärd i de skärgårdskommuner där verksamheten är synlig. Det är möjligt att producera odlad fisk till världsmarknadspriser också i Östersjön.

REKO-ringit ovat melko uusi tapa myydä ja ostaa ruokaa. Mallissa tuottajat ja kuluttajat tapaavat ja tuotteiden ketju pysyy niin lyhyenä kuin mahdollista. Kalastamisen vaikeutuessa REKO-myynti tuo uuden mahdollisuuden tuottavaan elinkeinon harjoittamiseen.

BioMar har avslutat sina tester av insektsmjöl i foder för vattenbruk och anser att det ser ut att vara en lovande alternativ proteinkälla. Det är en bland många andra nya ingredienser, till exempel algolja och encelligt protein, som BioMar har undersökt. BioMar anser att dessa råvaror kan svara på en del av marknadens behov och arbetar nu på att snabba upp införandet av dem genom att skapa innovativa foderlösningar för att möta fisk-och skaldjurskonsumenternas behov.

BioMar on saanut valmiiksi hyönteisjauhon testaamisen vesiviljelyrehuissa ja uskoo, että se on lupaava vaihtoehtoinen proteiininlähde. Tämä on yksi monista uusista ainesosista BioMarin tutkimien leväöljyn ja yksisoluproteiinin ohella. BioMar uskoo, että nämä uudet raaka-aineet voivat vastata joihinkin markkinoiden tarpeisiin, ja on nyt innokas nopeuttamaan niiden käyttöönottoa luomalla innovatiivisia rehuratkaisuja, jotka kohdentuvat mereneläviä käyttävien kuluttajien tarpeisiin.

Envisa rykten om att åländska Nordic Trout skulle samarbeta med Ekofish i Jakobstad är inte sanna. Det säger vice vd Alf-Håkan Romar. Men företaget söker aktivt nya etableringsmöjligheter när fiskodlingarna på Höga kusten stängs ner.

Hyvinvoiva meri on tuottava meri. Paine merialueiden tehokkaampaan taloudelliseen hyödyntämiseen on kasvanut. Sinisen kasvun tukeminen vaatii valtiolta nykyistä kunnianhimoisempia tavoitteita sekä mahdollisten esteiden purkamista. Lisäksi on turvattava Itämeren hyvä ekologinen tila.

Sastamalan Stormissa, valtatien 12 varteen rakentuvan Pohjoismaiden suurimman kalansavustamon harjannostajaisia juhlistettiin tänään keskiviikkona.

Vaasan hallinto-oikeus on torstaina hylännyt valitukset, jotka koskivat Laitakarin Kala Oy:n merelle Haukiputaan edustalle suunnittelemaa suurta kalankasvattamoa.

Kolmasosa Suomessa kalastettavasta silakasta päätyy Kemiönsaaren Kasnäsiin perustettuun kalajauhotehtaaseen. Se on parissa vuodessa muuttanut silakkasaaliin liikkeet uuteen suuntaan.

Kalan kysyntä jatkaa maailmalla kasvuaan. Väestön kasvu, kaupungistuminen ja ruokailutottumusten muuttuminen lisää kalan kysyntää. Teollisuusmaissa ruoan terveellisyys ja kestävä tuotanto ovat entistä tärkeämpiä ruoan ostoperusteita, mitkä myös suosivat kalaa. Suomalaiset haluaisivat lisätä erityisesti kotimaisen kalan käyttöä, mutta kotimainen alkutuotanto ei ole alkuunkaan pystynyt vastaamaan kysynnän muutokseen.

Suomen maaosastolla oli näytteilleasettajana viisi yritystä ja esillä oli silakkaa, Suomessa kasvatettua, kiertovesiviljeltyä kirjolohta sekä pidemmälle jalostettuja kalatuotteita kuten graavi- ja loimulohta sekä mäti- ja savukalamousseja.

Luonnonvarakeskus istuttaa keväällä 2019 noin 70 000 meritaimenen ja lohen 1-vuotiasta poikasta sekä noin 236 000 lohen, meritaimenen, järvitaimenen ja järvilohen vaelluspoikasta.

Luonnonvarakeskus (Luke) hoitaa Inarijärven kalatalousvelvoitteen istutukset. Tänä vuonna on suunniteltu istutettavaksi noin 120 000 petokalan- ja 234 000 pohjasiianpoikasta. Siianpoikasia istutetaan noin viidennes velvoitemäärästä, ja määrän vähentymistä kompensoidaan järvitaimenen poikas- ja mäti-istutuksilla. Hellekesän 2018 seurauksena nieriöitä ei istuteta lainkaan.

Kasvatetun kirjolohen hinta (5,15 € / kg) laski hieman edellisvuodesta, kun taas kasvatetun siian hinta (10,41 € / kg) nousi, ja oli korkein 2000-luvulla.

Suomalainen sijoittajaryhmä aikoo investoida 15 miljoonaa euroa kotimaisen kalan kiertovesikasvatuslaitokseen. Sijoittajat ovat ostaneet tätä tarkoitusta varten Stora Enson entisen aaltopahvitehtaan Heinolan Sahanniemessä. Kiinteistöön rakennetaan moderni kirjolohikasvattamo. Täydessä tuotantovaiheessa laitos työllistää yli 50 henkilöä

Alkuvuonna 2019 käynnistyneen Kalavaltio-hankkeen tavoitteena on lisätä kestävää kotimaista kalankasvatusta valtion merialueilla sekä helpottaa yritystoiminnan käynnistymistä.

Kalatoimialalla olisi mahdollisuus profiloitua entistä paremmin ja näkyvämmin yhdeksi ilmastokriisin ratkaisuksi. Kalastus poistaa merestä ravinteita, jotka aiheuttavat meren rehevöitymistä. Kasvatetun kalan hiilijalanjälki on keskimäärin kuudennes naudan ja puolet sian ja broilerin hiilijalanjäljestä. Kalanviljelyn ravinnekuormitus on vain 1-2 prosenttia vesistöjen kokonaiskuormituksesta.

Kiinan viranomaiset ovat myöntäneet vientiluvan kolmelle uudelle suomalaiselle kala-alan laitokselle. Kiinan viranomaisten myöntämä vientihyväksyntä on laitoskohtainen ja se on myönnetty nyt jo yhteensä neljälle suomalaiselle kalatuotteiden valmistajalle.

Raision teettämä vaikuttavuusarviointi lisää ymmärrystä kotimaisen kalankasvatuksen vaikuttavuudesta läpi arvoketjun. Hankkeen tulokset kertovat Benella-kirjolohen tuotannon hillitsevän Itämeren rehevöitymistä ja tukevan paikallista elinkeinoelämää.

Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 85 miljoonaa kiloa vuonna 2018. Viennin määrä kasvoi kahdeksalla ja puolella miljoonalla kilolla edellisvuodesta. Viennin arvo, 181 miljoonaa euroa, kasvoi 33 miljoonaa euroa.

Kalankasvatus on erittäin tehokas ja ekologinen tapa tuottaa eläinproteiinia: Sadalla kilolla rehua saadaan tuotettua yli 60 kiloa kalan lihaa mutta vain neljä kiloa naudan lihaa. Silti Kalankasvatuslupien saaminen on vaikeaa ja osin mielivaltaista.

In Finland the production cycle of rainbow trout is usually 2.5 years including one growing season at inland farm and two seasons at the Baltic Sea cage farm. If new farms are located in offshore conditions, sea farming phase should preferably be shortened to one season due to the need to bring fish and cages closer to the shore in late autumn from the harsh offshore conditions.

Uusien menetelmien avulla kalankasvatuksen vesistövaikutuksista on tulevaisuudessa mahdollista kerätä tietoa aiempaa kattavammin.

Åland gör rätt som beviljar fiskodlingar tillstånd utifrån nettobelastning, enligt en expert från jord- och skogsbruksministeriet.

Ilmastonmuutos nostaa keskilämpötiloja vaikuttaen eliöihin ja niistä riippuviin elinkeinoihin. Kylmään veteen sopeutuneiden kalojen kasvatukselle ilmastonmuutos tuo monenlaisia riskejä, joista yksi suurimmista on taudit.

Uusimmasta kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kulutustapoja selvittäneestä erityiseurobarometrista käy ilmi, että kala ja äyritäiset maistuvat suomalaisille erittäin hyvin. Vastaajista 54 prosenttia kertoo syövänsä kalaa kotona vähintään kerran kuukaudessa.

Sykessä Suomenlahdelle, Saaristomerelle ja Selkämerelle kehitetty rannikon kokonaiskuormitusmalli tarjoaa uuden työkalun veden tilan seurantaan, vesienhoidon toimenpiteiden suunnitteluun sekä erilaisten toimintojen, esimerkiksi kalankasvattamoiden, ympäristövaikutusten arviointiin.

Kalankasvatusta halutaan lisätä Virolahdella — Tuotannon kasvattamisen lisäksi lupaa haetaan uudelle verkkokasvattamolle. Virolahden kunta ottaa lupahakemuksiin kantaa maanantaina. Lausuntoehdotuksissa puolletaan vahvasti lupien myöntämistä.

Globaalit haasteet ohjaavat ruokailutottumuksiamme kohti terveellisempiä ja ympäristöystävällisempiä valintoja, kuten kalaa.Maailmanlaajuisesti merenelävien kulutus on tuplaantunut viimeisen 15 vuoden aikana ja vesiviljelytuotanto kasvaa vuosittain yhä noin 5-6 prosenttia. EU tarvitsee toimia, joilla varmistetaan kestävä mutta tehokas vesiviljely ja kehitetään uudenlaista liiketoimintaa sen ympärillä.

Kiina on maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion ja Ruokaviraston vienninedistämismatkan yhteydessä myöntänyt ensimmäistä kertaa vientiluvan suomalaisille kalatuotteille. Kalaneuvos Oy on saanut virallisen vahvistuksen osaan suomalaisten kalalajien vientiluvasta Kiinaan.

Vuonna 2017 hylkeiden aiheuttamat rahalliset vahingot kaupallisille kalastajille olivat noin 350 000 euroa ja kalankasvattajille noin miljoona euroa. Tiedot perustuvat kalastajien ja kalankasvattajien jättämiin vahinkoilmoituksiin.

Suomalaisiin ruokapöytiin toivotaan enemmän kotimaista kalaa. Kalantuotanto tapahtuu vaativissa olosuhteissa. Saalismäärien suuri vaihtelu ja väheneminen sekä tuhoeläinten aiheuttamat haitat haastavat yrittäjien työn. Minkälaisin toimin elinkeinoa voidaan edistää ja liiketoimintaa parantaa yrittäjän arjessa? Kysymykseen etsittiin ratkaisuja kalatalouden kehittämisohjelmissa.

Älvkarleby (JJ) Länsstyrelsens personal misstänker att skarvar ätit upp 30 000 havsöringsyngel vid Dalälven de senaste åren. 400 skarvar har skjutits i skyddsjakt – frågan är om det behövs mer jakt.

Suomalaiset kuluttivat vuonna 2017 asukasta kohti kotimaista kalaa hieman yli neljä kiloa fileepainoksi laskettuna. Tuontikalaa käytettiin lähes kymmenen kiloa. Kalan kokonaiskulutus kasvoi edellisvuodesta noin kuusi prosenttia.

Yksi osoitus kalankasvatuksen muutoksesta on, että ympäristöjärjestö WWF pitää kalankasvatusta kestävänä elinkeinona.
– Suomalainen kirjolohi ja suomalainen (kasvatettu) siika on melkein ainoat kalalajit koko maailmassa, jotka saavat WWF:n vihreän listan statuksen, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen

Vesihome vaarantaa erittäin uhanalaisen järvilohen pelastamisen – ”Valtaosa emoista kuolee ennen kuin mädin saa talteen”
Vesihomeesta on viime vuosina tullut vitsaus kalankasvattamoille.

Ympäristöministeriö on ryhtynyt valmistelemaan uutta toimenpideohjelmaa Itämeren ja muiden vesialueiden suojelun parantamiseksi, kertoi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) STT:lle sunnuntaina.

”Sisämaan vesistöjen lämpötilat ovat nyt todella korkeita. Kun lämpötila nousee yli kahdenkymmenen, on kalojen kasvatusaltaita melko mahdotonta viilentää varsinkin, jos käytössä oleva vesi tulee järvestä”, kertoo Irja Skytén-Suominen, Suomen kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtaja.

Nykyisin kirjolohen kasvatus on rajoitusten jälkeen vakiintunut 12–14 miljoonaan kiloon vuodessa. Samalla lohikalojen vuotuinen tuonti Norjasta ja Ruotsista on noussut lähes 37 miljoonaan kiloon eli kolminkertaiseksi kotimaiseen tuotantoon verrattuna. Suomessa kalan kulutuksen kasvu tulee nyt yksinomaan tuontikalasta. Kalan vuotuinen kauppatase on jo 360 miljoonaa euroa negatiivinen.

Sastamalassa toimiva Kalaneuvos kaksinkertaistaa tuotantokapasiteettinsa. Yhtiö oli viime vuonna 70 miljoonan euron liikevaihdolla yksi Suomen suurimmista kalatuotteiden valmistajista.

Öppet hav där vattnet är tillräckligt djupt och strömt – här kan företag anhålla om att få odla fisk i större skala. Myndigheterna har lokaliserat lämpliga platser i Bottniska viken. Men både Finska viken och Skärgårdshavet anses redan vara alltför belastade.

Suomessa tuotetun kasvatetun ruokakalan tuotannon arvo kasvoi toista vuotta peräkkäin. Ruokakalan määrä on kuitenkin pysynyt viimeiset kolme vuotta suunnilleen samana. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) vesiviljelytilastosta.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Offshore Fish Finland Oy:lle määräaikaisen luvan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa ja verkkoaltaiden pitämiseen meressä Eurajoen merialueella.

Suomalaisella kalataloudella on maailman ympäristöpäivänä aihetta iloon. Toimintatapojen aktiivinen kehittäminen on tuottanut tulosta, ja kalataloutemme kelpaa maailmalla esimerkiksi modernin elinkeinotoiminnan ympäristövastuullisuudesta.

Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut ja osin jättänyt tutkimatta valitukset Offshore Fish Finland Oy:n avomeren kalankasvatuskokeilusta Eurajoen edustalla.

Perinteinen kalankasvatus tapahtuu Norjassa vuonoihin ja rannikoille saarten suojiin sijoitetuissa avoimissa verkkokasseissa, joissa lohitäi pääsee kiusaamaan kaloja. Uudet ratkaisut taas lähtevät siitä, että avokassit korvataan kokonaan tai osittain umpioiduilla kasvatusyksiköillä, kuten pohjaan ankkuroitavilla munilla

Kansallisen vesiviljelystrategian tavoitteiden mukaan Luke turvaa valtion vesiviljelyn jatkumisen tulevaisuudessa keskittämällä toiminnot viiteen, eli Enonkosken, Laukaan, Taivalkosken, Keminmaan ja Inarin, toimipaikkaan.

Fifax ägare väntar fortfarande på besked om försäljningen av den landbaserade fiskodlingen i Eckerö till det kinesiska statsbolaget China Overseas Smart City Technology. Åland 22.5.2018 https://www.alandstidningen.ax/nyheter/fortfarande-inga-besked-fifax

Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli 155 miljoonaa kiloa vuonna 2017. Saalis koostui pääosin silakasta ja kilohailista, joita molempia kalastettiin pääasiassa troolilla avomereltä. Valtaosa kalastajista kalasti rannikolla rysillä ja verkoilla. Heidän saaliinsa jäi myös viime vuonna poikkeuksellisen pieneksi.

Satakunnan Kansa 14.5.2018 Offshore Fish Finland Oy on aloittanut saamansa kokeiluluvan turvin pienimuotoisen siian ja kirjolohen kasvatuksen kaukaa avomereltä hakemallaan kalankasvatusalueella. Kokeilulupa koskee noin 100 000 kilon kasvatusmäärää. Toimitusjohtaja Jyri Luotonen kertoo, että kalankasvatuskokeilusta saatiin viime kaudella todella hyviä kokemuksia. –Näin kaukana ulkomerellä ei kenelläkään ole Suomessa aiemmin ollut kalanviljelylaitosta. Vesimassat ovat ulkomerellä suuria ja…

Kalastajat saivat viime vuonna keskimäärin euron enemmän lohikilosta kuin vuonna 2016. Myös kirjolohen tuottajahinta oli korkein 2000-luvulla. Muiden kalojen tuottajahinnat eivät merkittävästi poikenneet edellisvuoden hinnoista.

Maailman kassilohimarkkinoiden kuningas Norja kaavailee uusia verorasitteita merenantimia vuonoissa tuottaville vesiviljelijöille, jotka ovat vahvasti edustettuna Oslon pörssissä. Norjan kalateollisuus ei niele verokaavailuja purematta.

Luken Sininen biotalous -ohjelman tutkimuspäällikkö Jouni Vielma on kehittänyt kalankasvatusta pian kolmen vuosikymmenen ajan. Seuraavaksi hän haluaa kääntää kiertovesiviljelyn kannattavaksi.

Itä-Suomen yliopistossa on saatu hyviä tuloksia tutkimuksesta, jossa kasvatetaan yhtä aikaa kaloja ja syötäviä kasveja. Menetelmällä nähdään hyvät mahdollisuudet teollisen kalantuotannon lisäksi lähellä kuluttajaa ravintoloissa ja kerrostalojen katoilla.

Turussa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijana toimivalle Jari Setälälle myönnettiin tänään torstaina vuoden 2018 Pro kala -tunnustuspalkinto. Tunnustuksen myöntämisen perusteluissa mainittiin Setälän asiakaslähtöinen, koko elinkeinokalatalouden arvoketjun kattava pitkäjänteinen tutkimus- ja kehittämistyö.

Nivala–Haapajärven seutuhallitus päätti rahoittaa Callio Fish Farming -hanketta, joka tekee esiselvityksen maanalaisen kalankasvatuslaitoksen perustamisesta. Hankkeen tavoitteena on muun muassa vesiviljelytoiminnan tarvitsemien lupien selvittäminen ja hakeminen, yhteistyökumppaneiden hankkiminen sekä pilottihankkeen suunnittelu ja toteuttaminen.

Aiemmin Suomessa käytettiin kalojen rehuna maailman valtameristä kalastetuista kaloista valmistettua kalajauhoa ja -öljyä, mikä tuotti Itämereen fosfori- ja typpikuormaa. Raisioaqua nosti viime vuonna merestä Itämerirehun valmistamiseksi 80 tonnia fosforia ja 400 tonnia typpeä. Tämä ylittää koko kotimaisen kalankasvatuksen vuosittaisen fosforikuormituksen ja tiputtaa typen kuormitusta 75 prosenttia, Raisio kertoo tiedotteessaan.
Baltic Blend on Raisioaquan kehittämä rehu, jonka valmistukseen käytetään Itämerestä saatavia raaka-aineita.

Painaa Eiffel-tornia enemmän, hinta 250 miljoonaa, asukkaina 1,5 miljoonaa lohta – maailman suurin avomeren kalanviljelylaitos aloitti toimintansa Norjassa.
Ocean Farm 1 -nimisessä laitoksessa kasvatetaan lohta. Läpimitaltaan 110-metrinen ja korkeudeltaan lähes 70-metrinen laitos on pitkälle automatisoitu. Se painaa noin 7 700 tonnia, muutaman sata tonnia Eiffel-tornia enemmän.

”Koko suomalainen kalaelinkeino näyttää tulevaisuudessa hyvin toisenlaiselta kuin nykyään. Sen on pakko”, tiivistää Luken tutkija.

Tutkijat ja kalayrittäjät hakevat yhdessä ratkaisuja, joilla turvata alan tulevaisuus.

On kehitetty automatisoituja kalankäsittelylaitoksia, elektronisia hylkeenkarkottimia, ulkomerellä sijaitsevia kasvatusaltaita ja samaa vettä yhä uudestaan käyttäviä kiertovesilaitoksia.

Lohikunta avaa Turussa sijaitsevan kalanjalostuslaitoksensa yhteyteen Lohimyymälän. Avajaisia vietetään maalis-huhtikuun vaihteessa.

Se­naat­ti-kiin­teis­töt kaup­paa Käy­län en­tis­tä ka­lan­vil­je­ly­lai­tos­ta jul­ki­sen sek­to­rin net­ti­huu­to­kau­pal­la. Huu­to­kaup­pa päät­tyy per­jan­tai­na 4. tou­ko­kuu­ta.

Kalaa voi kasvattaa kuten muitakin kotieläimiä, merilohi on eri laji kuin kirjolohi, kun taas marketissa myytävä Norjan lohi on sama eläinlaji kuin Itämeren villi lohi. Kuluttajan pää voi olla pyörällä jo tästä, mutta lisää on tulossa. Lohikalojen kasvatus elää maailmalla suurten muutosten aikaa.

1.11.2017 Luonnonvarakeskus Suomalaiset kuluttivat vuonna 2016 asukasta kohti kotimaista kalaa noin neljä kiloa fileepainoksi laskettuna. Tuontikalaa käytettiin hieman yli yhdeksän kiloa. Kalan kokonaiskulutus pieneni edellisvuodesta noin kahdeksan prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastosta. Kotimaisista kaloista eniten, eli 1,2 kiloa asukasta kohti, syötiin kirjolohta. Ulkomaisista kaloista eniten kului kasvatettua lohta, jota suomalainen söi 3,5 kiloa….