4.3.2024 Janne Sankelo
Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on hyviä kirjauksia kalankasvatuksesta. Vuosi 2024 tulee olemaan avainasemassa niiden täytäntöönpanossa. Suomen kalankasvattajaliitto haluaa antaa hallituksen työn tukemiseksi oman norminpurkulistansa, jonka toteuttamisella päästään tavoitteisiin kalankasvatuksen kolminkertaistamiseksi Suomessa.
Kalankasvattajaliiton esityksistä löytyy suhteellisen vaivattomasti toteutettavia asioita. Määräaikaisista ympäristöluvista tulee siirtyä toistaiseksi voimassa oleviin lupiin. Määräaikaisuudelle ei ole painavia perusteita. Kalankasvatus verkkoaltaissa on elintarvikkeiden alkutuotantoa, josta ei aiheudu äkillisen ympäristöriskin vaaraa.
Ympäristölupakynnystä on myös syytä nostaa luonnonravintolammikoilla 50 hehtaariin. Tämä vähentäisi pienimuotoista toimintaa harjoittavien yritysten hallinnollista taakkaa.
Ympäristöluvitetun kalanviljelylaitoksen kuormituksen valvonta-aikaa tulee nostaa yhdestä vuodesta kolmen-viiden vuoden liukuvaan keskiarvoon, niin että tuotanto-olosuhteiden vaihtelua voidaan tasata.
Sisämaan kalankasvatuslaitoksille puolestaan tarvitaan suurempia ympäristölupia. Paras vaihtoehto olisi kasvattamoiden yksikkökokojen kasvattaminen nykyisiä lupia suurentamalla.
Riittävistä talvisäilytyspaikoista on huolehdittava. Tällä hetkellä talvisäilytyspaikkojen vähäisyys aiheuttaa ruokakalakauppaan markkinahäiriöitä, koska ilman talvisäilytysmahdollisuuksia tuotanto joudutaan perkaamaan ja markkinoimaan syksyllä lyhyessä ajassa.
Päästöjä koskevissa lupamääräyksissä typen määrää ei ole tarpeen rajoittaa. Rehujen sisältämä proteiini on jo nyt kalojen kehityksen kannalta alarajalla. Rehun valmistajan ja yrittäjän etu on minimoida rehun kalleimman osan osuutta rehussa.
Kiertovesilaitoksilla jätevedenpuhdistamoon johdettavalta kuormitukselta ei tulisi edellyttää ympäristölupaa, jos vastaanottavan puhdistamon kapasiteetti ja ympäristölupa mahdollistaa niiden käsittelyn. RAS-laitoksen ei tulisi joutua YVA-prosessiin tilanteessa, jossa hyödynnetään vanhaa olemassa olevaa teollisuusinfraa eikä siihen tehdä mittavia muutoksia.
Kalankasvattajaliitto ei kannata toistaiseksi voimassa olevien lupien tarkastusehdon palauttamista lakiin. Valvontaviranomainen voi tehdä jo nykyisillä säädöksillä aloitteen luvan muuttamiseksi, jos toiminta on oleellisesti muuttunut.
Vesienhoidon ympäristötavoitteita ja niistä poikkeamista koskevassa lainsäädäntövalmistelussa tulisi huomioida, että se on linjassa EU-direktiivin kanssa, mutta siitä ei ole syytä tehdä kansallisesti tiukempaa. Huomioon on myös otettava ulkopuolisen tahon vaikutusten arviointi. Tilaluokituksen tietopohja on puutteellinen.
Haittaeläinten osalta Kalankasvattajaliitto haluaa, että ongelmayksilöt voidaan poistaa laitosalueelta ilmoittamalla siitä etukäteen ja tekemällä saalisilmoitus jälkikäteen. Vesihomeen osalta ehdotamme, että asian ratkaisemiseen nimitetään viranomainen, joka ottaa kokonaisvastuun ongelman ratkaisemisesta. Tutkittu on, nyt on siirryttävä toimeenpanoon.
Valtiontalous on huonossa jamassa. Kalankasvatusala haluaa kantaa kortensa kekoon. Tämän listan toteutuksen vastineeksi suomalaiset kalankasvatusyritykset lupaavat kuluttajille lisää laadukasta, vastuullisesti kasvatettua kalaa, suomalaisille uutta työtä ja toimeentuloa sekä verotuloja valtiolla.
Kyllä pitäisi kelvata!