Hallitusohjelma sitoo myös virkamiehiä
Nyt on juuri oikea aika puhua asioista suoraan. Suomi on selvä alisuoriutuja Euroopan unionissa. Kyse ei ole pelkästään ulkomaille velkaantumisesta ja vaihtotaseen kroonisesta alijäämästä, vaan kerta kaikkiaan tekemisen vaikeudesta.
Hyvänä esimerkkinä toimii kotimainen kalankasvatus. Hallitus toisensa jälkeen on ohjelmissaan sitoutunut lisäämään kotimaisen kalan kulutusta ja kasvatusta. Milloin se on luvattu tehdä luvitusta sujuvoittamalla, milloin uudella strategialla tai ohjelmalla.
Tulokset vaan ovat loistaneet poissaolollaan. Kalankasvatusala junnaa paikallaan, ainakin siihen nähden, mitä poliitikot ovat halunneet ja kirjanneet tavoitteekseen. Syyllisiä ei kannata etsiä, ne on kerrottava.
Syyllisiä ovat kansanedustajat ja ministerit. He eivät ole vuosien mittaan riittävällä tahdolla ja asenteella huolehtineet toimeenpanosta, eivätkä he myöskään ole uskaltaneet puuttua viranomaisten liian tiukkoihin tulkintoihin ja pitkiksi venyneisiin lupaprosesseihin. Poliittinen ohjaus on sanalla sanoen ollut löperöä.
On turha kuvitella, että kalankasvatusta voidaan merkittävästi lisätä ja päästöjä vähentää samanaikaisesti. Se on mahdoton yhtälö. Ympäristöasiat ja luontoarvot ovat meille kaikille tärkeitä, mutta niin ovat myös yrittäminen, työllisyys, elintarvikkeiden viennin lisääminen ja sosiaalinen kestävyys. Hallitusohjelmia ei kirjoiteta huvikseen vaan suomalaisten parhaaksi.
On myös ajateltava vastuullisesti niin, että jos emme onnistu nostamaan kotimaisen kalan tuotantoa ja kulutusta, niin sitten syödään ulkomailla tuotettua kalaa. Päästöjä ja ongelmia nekin aiheuttavat. Esimerkiksi Norjassa kassilohikasvatuksen aiheuttamat ympäristöongelmat ovat jatkuva puheenaihe.
Suomi pääsee alisuorittajan roolistaan pois vain, jos edistämme investointeja ja yrittämistä. Kalankasvatuksen suhteen se tarkoittaa pari napsua lievempiä lain ja asetusten tulkintoja sekä halvempia ja nopeampia lupaprosesseja.
Kansanedustaja Markku Eestilä, Valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston puheenjohtaja
