YLE 2.6.2022 https://yle.fi/uutiset/3-12472243
Kaskisissa tuotettaisiin kirjolohta arviolta 950 000 kiloa vuodessa. Kasvattamo olisi yksi Suomen suurimmista.
Kaskisiin suunnitteilla olevan kalankasvattamon toiminta saattaa käynnistyä vuoden päästä keväällä. Kalaneuvos-yhtiön omistuksessa oleva Nordic Trout jättää ympäristölupahakemuksensa kesän aikana, kertoo toimitusjohtaja Alf-Håkan Romar.
– Hakemus on nyt viimeistelyssä ja kesän aikana tullaan jättämään se.
Hankkeen suunnittelu on aloitettu vuonna 2020, mutta ennen kuin ympäristölupa on saatu, ei käytännön töitä voi kasvattamolla aloittaa.
– Mitään investointipäätöksiä emme uskalla tehdä ennen kuin näemme ensimmäiset reaktiot ympäristöluvan hakuprosessista, sanoo Romar.
Valitus meni läpi
Hankkeessa on ollut moninaisia vaiheita ja kaikki vaiheet eivät ole olleet Romarin mieleen.
– Ympäristöviranomaiset edellyttivät, ministerien linjan vastaisesti, ympäristövaikutusten arviointia. Mutta me teemme joka tapauksessa ympäristölupahakemuksen, jossa on ne samat selvitykset.
Yhtiö teki valituksen ja Vaasan hallinto-oikeus totesi viime syksynä, ettei ympäristövaikutusten arviointia tarvinnut tehdä.
– Ei tarvitse samoja asioita selvittää kaksi kertaa, sanoo Romar.
Iso hanke
Nordic Troutilla on suunnitelmissa rakentaa Kaskisten edustalle suuren kokoluokan kalankasvattamo. Ulkomerelle noin yhdeksän kilometrin päästä rannikolta olisi tulossa 10-12 verkkokassia, joissa kasvatetaan kirjolohia.
Verkkokassit ovat ympärysmitaltaan noin sata metriä, ja ne ulottuvat enimmillään kymmenen metrin syvyyteen.
Yhtiöllä on vastaavanlaisia kasvattamoja Ahvenanmaalla sekä Varsinais-Suomessa, Kustavissa.
Kalan poikasia ja teuraskaloja varastoitaisiin omissa säilytyspaikoissaan. Kaskisten kalasatamaan on suunnitteilla omat säilytyspaikat kaloille.
Vaikutukset ympäristölle
Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat selvittäneet kalankasvattamoiden vaikutuksia ympäristölle. Tutkimuksissa on selvinnyt, että vaikutukset ovat lieviä.
Seurantaa on tehty vastaavan kokoisilla kasvattamoilla Ahvenanmaalla, eikä seurantaohjelmassa tai mittauskampanjoissa ole havaittavia muutoksia.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Kankainen kertoo, että avomerikasvatuksen taustana on se, että ohjataan kasvatusta alueille, joissa vaikutus on mahdollisimman pieni.
Toimitusjohtaja Romar muistuttaa, että nykyaikainen kalankasvatus on aivan toista kuin vuosikymmeniä sitten. Niitä ei voi verrata.
– Esimerkiksi nykyään etukäteen varmistetaan, että paikka on oikea, ja tietysti myös, että laitoksen koko on oikea. Hyvä veden laatu on meille elintärkeä, koska meidän kalat ui siinä.