Teksti & kuvat Mika Remes
Turussa toimiva Clewer Aquaculture Oy kehittää monen mittakaavan kiertovesitekniikkaa asiakkaiden tarpeisiin. Yhtiön syntyyn vaikutti vahvasti hampurilaisketju Hesburgerin majoneesitehtaan jäteveden puhdistusongelma.
Nykyään ei koskaan tiedä, missä kalaa kasvaa. Kuten vaikka Turun Biolaaksossa moottoritien läheisyydessä modernissa toimitilarakennuksessa ja sen kellarikerroksessa. Sieltä löytyy kiertovesitekniikkaa kehittävän Clewer Aquaculturen Oy:n pieni kiertovesilaitos, jonka altaissa polskii ankeriasmonneja. Eksoottista ja mehevälihaista kalaa ovat päässeet etenkin turkulaiset kuluttajat jo pieniä eriä maistamaan paikallisten markettien kalatiskeiltä.
– Ankeriasmonni on kiinnostava kalalaji. Se on kotoisin keskisestä Afrikasta, kasvaa lämpimässä vedessä hyvin nopeasti ja niukalla vesimäärällä, viihtyy hämärässä ja ui mielellään tiiviissä parvissa. Monella tavalla siis ihanteellinen kala intensiiviseen kiertovesikasvatukseen. Kala kasvaa mädistä puolessa vuodessa reilun kilon perkauskokoon, kertoo Clewer Aquaculturen ”monitoimimieheksi” itseään tituleeraava iktyonomi Pasi Korvonen.
Clewer Aquaculturelle ankeriasmonni ei kuitenkaan ole toiminnan pää- vaan sivuasia. – Testaamme ja kehitämme täällä Turussa kiertovesitekniikkaan perustuvia kasvatusmoduuleja kaupallisessa mittakaavassa. Kiertovesitekniikalla voi kasvattaa lähes mitä tahansa kalalajia, mikä kasvatusolosuhteisiin sopeutuu. Ankeriasmonni on kiinnostava laji, koska se luonnostaan viihtyy hyvin äärimmäisissä olosuhteissa. Sen avulla saamme arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, miten pienellä vesimäärällä kiertovesissysteemissä kala voi kasvaa. Toki samalla voimme osoittaa, miten kiertovesitekniikalla voidaan monipuolistaa kasvatuslajien tarjontaa Suomessa, Korvonen kertoo.
Majoneesista se alkoi
Clewer Aquaculture on yhtiönä nuori mutta kiertovesitekniikan osaamisen suhteen alan pioneeri Suomessa. Clewer Aquaculturen tarina alkoi siitä, kun hampurilaisketju Hesburgerista tunnetulla Salmela-yhtiöllä oli ongelma majoneesitehtaan jätevesien puhdistamisen kanssa tilanteessa, jossa kunnallisen jätevedenpuhdistuksen kapasiteetti ei ollut pysynyt käyttäjämäärien kasvun vauhdissa. Herra Hese eli Heikki Salmela ratkaisi ongelman hankkimalla uuden biologista jätevesien puhdistustekniikkaa kehittävän Clewer Oy:n Salmela-yhtiöiden omistukseen.
Clewerissa huomattiin pian, että yhtiön vedenpuhdistustekniikka soveltuisi myös kalankasvatukseen. Sitä varten tarvittiin vain alan osaamista. Clewer aloitti neuvottelut suomalaisen kiertovesitekniikan pioneerin Martti Naukkarisen perustaman Kalavesi Konsultit Oy:n kanssa. Naukkarinen uppoutui uuteen kalankasvatustekniikkaan jo 1980-luvulla ensimmäisten joukossa maailmalla ja perusti Kalavesi Konsultit vuonna 1984. Lopputuloksena syntyi vuonna 2017 yhteenliittymä Clewer Aquaculture, jossa Clewerin vesienpuhdistustekniikka ja Kalavesi Konsulttien pitkä osaaminen kiertovesitekniikasta ja -kasvatuksesta sulautuivat yhteen.
Avaimet käteen
Tänä päivänä Clewer Aquaculture tarjoaa kiertovesitekniikan suunnittelua, rakentamista ja laitetoimituksia sekä kokonaisratkaisuja ”avaimet käteen” -periaatteella, joka kattaa niin teknologian, laitteet kuin poikastuotannon. Avainasemassa on yhtiön patentoima kiertovesijärjestelmään soveltuva biologinen vedenpuhdistusprosessi.
Yhtiön etu on Korvosen mielestä siinä, että kaikilla työntekijöillä on omakohtaista kokemusta kalankasvatuksesta. – Kun on omatkin kädet olleet niin sanotusti savessa niin tietää käytännössä, mikä kalankasvatuksessa on mahdollista ja mikä ei, Korvonen sanoo.
Vedenpuhdistus tapahtuu lasikuituisessa säiliössä, jonka sisään silmä ei näe, joten Korvonen haluaa selvittää, miten patentoitu systeemi toimii. Kaikki perustuu bioreaktorin kantoaineteknologiaan, jossa mikrobikasvusto toimii kantoaineen pinnalla. Kantoaine on pieni muovinen, epätasainen nappula, jolla on kuitenkin erittäin suuri pinta-ala.
Kala-altaista poistuvasta vedestä poistetaan kiintoainetta laskeuttimien ja rumpusuodattimien avulla. Tämän jälkeen vesi johdetaan bioreaktoreihin, joissa kantoaineen pinnalla olevat bakteerit muuntavat kalojen aineenvaihduntatuotteena syntyneen ammoniakin ensin nitriitiksi ja sen jälkeen nitraatiksi. Tämä tapahtuu reaktoreissa, joissa happipitoisuus on hyvä.
Tarvittaessa kiertoon voidaan lisätä bioreaktori, joka toimii hapettomissa oloissa ja muuttaa nitraatin typpikaasuksi ilmaan. Tämä on tarpeen vain silloin, jos uutta vettä otetaan kiertoon erittäin vähän. Liete poistetaan altaista erikseen lietteenkäsittelyyn, jonne johdetaan myös rumpusuodattimen huuhteluvesi.
– Bioreaktoreidemme ainutlaatuisuus perustuu siihen, että koko bioreaktorin kantoainemassa pidetään pyörivässä liikkeessä koko ajan. Pyörimisliike saadaan aikaan puhaltamalla reaktoriin ilmaa, joka myös osaltaan huolehtii siitä, että kantoainemassassa säilyy happipitoisuus riittävän korkealla jatkuvasti. Näiden tekijöiden ansiosta voidaan välttää ongelmia aiheuttavat tukkeutumiset ja bioreaktorimme ovatkin käytännössä huoltovapaita ja itsestään puhdistuvia. Systeemi saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta käytännössä se on hyvin toimintavarma ja helppohoitoinen, vakuuttaa Korvonen.
Räätälöityä suunnittelua
Clewer Aquaculturessa kaiken pohjana ovat kiertovesimoduulit. Tiivistetysti ilmaistuna asiakkaalle räätälöidään kiertovesilaitos, kun ensin on selvitetty, mitä lajia kasvatetaan, millaisella tuotantokierrolla ja millä volyymilla. Sen pohjalta päästään suunnittelemaan sopivat allaskoot, vesitysjärjestelmä, hautomo- ja poikasyksiköt ja tarvittavat rakennukset.
– Kiertovesilaitoksen ei tarvitse olla tuotannoltaan ja investoinneiltaan massiivinen, liikkeelle voi lähteä pienestikin. Tarjoamme moduuliratkaisuja, jotka ovat itsenäisiä tuotantoyksiköitä. Hyvä puoli on siinä, että niitä voi tarpeen mukaan rakentaa lisää, kun tuotanto kasvaa. Myös riskit voidaan hallita paremmin usealla erillisellä systeemillä, Korvonen kertoo.
Clewer Aquculturella on ollut asiakkaina niin yksityisiä kalanviljely-yrityksiä kuin tutkimuslaitoksia. – Kiertovesitekniikka on kovassa kasvussa maailmalla, kysyntää löytyy sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Teemme siis kauppaa periaatteessa minne päin maailmaa tahansa. Käytännössä toteutetut projektit ovat olleet kotimaassa, Ruotsissa, Venäjällä ja Baltian maissa. Tarkoitus on edetä rauhassa ja hallitusti. Tässä vaiheessa fokus on pääosin Euroopan maissa, kertoo Korvonen.
Eri tekniikat tukevat toisiaan
Suomen markkinat saavat Korvosen mietteliääksi.
– Suomen kalankasvatuksen ongelma on tiukassa ympäristöpolitiikassa. Investoijien on vaikea innostua alasta, jolla ei ole kasvunäkymiä. Kiertovesitekniikka vaatii pääomia ja niitä on sijoittajilta muutamiin ison luokan hankkeisiin löytynytkin. Me haluamme näyttää, että investointikynnyksen ei tarvitse aina olla korkea. Pyrimme laatimaan aina asiakkaalle mahdollisimman realistisen tuotantosuunnitelman ilman haavekuvia, jolloin rahoituksen järjestäminen on myös helpompaa. Pilvilinnojen kauppaaminen ei hyödytä ketään. Oleellista on saada tuotanto ja kassavirta käyntiin. Se luo pohjan kannattavalle liiketoiminnalle, Korvonen muistuttaa.
Kalankasvatus merellä verkkokasseissa käynnistyi Suomessa 1970-luvulla. Ensimmäiset kokeilut kiertovesitekniikalla tehtiin 1990-luvulla.
– Kiertovesitekniikka on yhä alkuvaiheessaan. Nyt laitteistot ovat selvillä ja menossa on toiminnan optimointivaihe. Kiertovesitekniikalle eduksi on, jos edullista tai jopa ilmaista hukkaenergiaa on käytössä, mutta kynnyskysymys se ei ole. Oleellisinta on hyvä vesitysjärjestelmä ja että laadukasta tulovettä on tarpeeksi käytössä. Vaikka kiertovesitekniikassa vettä kierrätetään ja puhdistetaan, se vesimäärä lähtee ulos mikä tulee sisäänkin. Jos poistuva vesi pitää puhdistaa ja sen on tapahduttava taloudellisesti kannattavasti, Korvonen muistuttaa.
Suomessa tarvitaan Korvosen mielestä sekä perinteistä verkkoallaskasvatusta että kiertovesitekniikkaa, mikäli vesiviljelyn strategiset tavoitteet halutaan saavuttaa eli kotimaisen ruokakalankasvatuksen tuotannon nostaminen yli 20 miljoonaa kiloon.
– Parhaiten kiertovesitekniikkaa sopii sellaiselle, joka tarvitsee tasaisesti vuoden ympäri kalaraaka-ainetta. Näen kiertovesitekniikassa paljon annettavaa poikaskasvatukselle. Jos avomerelle saadaan suuria kasvatuslupia, mielestäni silloin tarvittavat poikaset pitää kasvattaa lähellä loppukasvatuslaitoksia. Silloin kiertovesitekniikka ja perinteinen verkkokassitekniikka tukevat toinen toisiaan, pohtii Karvonen.
Clewer Aquaculture
Biolinja 12, Turku
https://cleweraquaculture.com/