Rantapohja.fi 15.2.2024 Anu Kauppila
Voimalohi juhlisti kansallista kalakeittopäivää 6.2. Raasakan kalanviljelylaitoksella. Tarjoiltu maukas siikasoppa ja graavattu siika rieskan päällä valmistettiin mitä luultavimmin Voimalohen itse istuttamista siioista. Istutetut siiat ovat käyneet kasvamassa muutaman vuoden väljemmillä vesillä, jonka jälkeen ne ovat suunnanneet takaisin pohjoisen vesiin, josta paikalliset kalastajat ovat ne saaneet saaliikseen ja päätyneet istuttajiensa pöytään paikallisten kalakauppiaiden tiskin kautta. Raasakan kalanviljelylaitoksen tuotantopäällikkö Vesa Rahikkala kertoi kansallisen kalakeittopäivän syntyneen vuonna 2018 Pro Kalan ansiosta, kun he miettivät miten kansalaisia saisi innostumaan enemmän kalaruoasta.
– Halusimme itse tänä vuonna tehdä sopan siiasta ja nostaa lajia esille, Rahikkala kertoi.
Voimalohi on perustettu jo vuonna 1987 Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n toimesta huolehtimaan kalataloudellisista istutusvelvotteista Kemi- ja Iijoen vesistöissä ja Lieksanjoella. Voimalohen toimitusjohtaja Aki Mäki-Petäys kertoi Voimalohen viljelevän ja kasvattavan kaloja istutettavaksi niin mereen kuin sisävesiinkin.
– Olemme Suomen merkittävin kalanistutusvelvoitteet toteuttajista, eli kompensoimme vesivoimatuotannon haittoja kalastukselle ja kalakannoille, Mäki-Petäys kertoi.
Tuotantoyksikköjä Voimalohella on yhteensä 17, joista kaksi on kalanviljelylaitoksia, kuten Raasakassa ja loput 15 ovat luonnonravintolammikoita. Rahikkala kertoi laitoksilla viljeltävän yhteensä noin miljoona kaksivuotiasta lohen ja taimenen vaelluspoikasta vuosittain. Molemmilla laitoksilla tehdään myös tutkimus- ja koetoimintaa, kuten rehukokeiluja. Jos kaloissa huomataan jotain erikoista työntekijät voivat tutkia kaloja paikan päällä mikroskoopilla ja etsiä esimerkiksi kaloihin tarttuneita ulkoloisia.
– Laitoksissa kasvatamme merilohta ja meritaimenta. Toimintaamme ohjaa kalojen hyvinvointi ja monelle tämä on kutsumusammatti, sillä elämme kalojen ehdoilla, Rahikkala hymyili.
Istutusvuoden aikana Voimalohi istuttaa yli 10 miljoonaa kalaa yli 300 eri paikkaan Kemijoen ja Iijoen vesistöalueilla tehden tiivistä yhteistyötä paikallisten kalatalousalueiden, osakaskuntien ja kalastajien kanssa.
Merkkipäivänä esille nostettua siikaa Voimalohi viljelee yhdeksässä Kemijoen ja kuudessa Iijoen vesistöalueen lammikossa ja luonnonravintolalammikkopuolen tuotantopäällikkö Mika Pylväs kertoi luonnonvaralammikoiden yhteispinta-alan olevan lähes 1400 hehtaaria. Lammikoiden koko vaihtelee noin kahdestakymmenestä hehtaarista 270 hehtaariin.
– Luonnonravintolammikkoviljely on kalojen kasvatusta luonnonolosuhteissa. Sulamisvesistä muodostuneisiin lammikoihin istutetaan touko-elokuun aikana vastakuoriutuneet siian poikaset ja syys-lokakuussa on lammikoiden tyhjennyksen vuoro. Iijoen meri- ja jokialueille istutetaan yksikesäistä siikaa vuosittain hieman vajaat kaksi miljoonaa kappaletta, Pylväs sanoi.
Vastakuoriutuneet siianpoikaset tuodaan lammikoihin happipakkauksissa kasvamaan. Jotta kaikki kasvaneet siiat saadaan lopulta kerättyä, täytyy kaikki lammikot juoksuttaa tyhjiksi keräilylaitteen lävitse. Kerääminen kestää pari kuukautta, jonka aikana niitä kuljetetaan eri vesistöalueille istutettavaksi. Luonnonravintolammikoissa Voimalohi kasvattaa siian lisäksi harjusta.
– Kalanpoikaset käyttävät ravintonaan eläinplanktonia eli niitä ei ruokita lammikoihin. Osan istutettavista kaloista hankimme sopimusviljelijöiltä, jotta pystymme istuttamaan tarvittavan määrän kalaa, Pylväs lisäsi.
Maastossa liikkumisen ja luonnonoloissa työn tekemisen lisäksi parasta työssä on Pylväksen mielestä onnistuneet istutukset ja kalastajien välitön palaute. Haastetta työhön tuo olosuhteiden vaihtelut luonnossa ja silloin täytyy pystyä tekemään nopeitakin päätöksiä, jotta kalat pysyvät hyvässä kunnossa.
– Kalojen hyvinvointi, laadukkaat istutukset ja tyytyväiset kalastajat ovat tärkeintä, Pylväs lisäsi.
Toimitusjohtaja Aki Mäki-Petäys kertoi, että heillä työskentelee 17 kala-alan ammattilaista ja lisäksi kausityöntekijöitä, joilla osalla on takana hyvinkin pitkiä työuria. Rahikkalalla työuraa on takana jo 35 vuotta ja Mika Pylväs aloitti oman työsarkansa Voimalohella 1997. Mäki-Petäys ja tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Jaukkuri siirtyivät Voimalohelle Lukesta eli Luonnonvarakeskuksesta kehittämään Voimalohen toimintaa entisestään. Tavoitteena onkin toimia myös vaelluskalakantojen elvyttäjänä ja kehittää muun muassa kalateiden ja alasvaellusreittien toimintaa. Jaukkuri kertoi kehittämiseen kuuluvan niin tutkimustyötä kuin seurantaakin.
– Seuraamme kalojen kulkua eri tavoin. Siten pystymme saamaan osviittaa esimerkiksi siitä, missä kaloja kalastetaan, Jaukkuri sanoi.
– Päämääränä on tukea vaelluskalojen luontaista lisääntymistä ja etenemme vaiheittain tutkimuksen ja kokemuksen hyödyntämisen kautta. Teemme myös laajaa yhteistyötä tukimuslaitosten, viranomaisten, paikallisten osakaskuntien ja muiden sidosryhmien kanssa, Mäki-Petäys kertoi.
Rahikkala kertoi, että työntekijät ovat itsekin innokkaita kalamiehiä vuodenajasta riippumatta. Viimeisimmän työporukan pilkkikisan voittanutta Rahikkalaa ei onnistuttu päihittämään edes pilkkireikiä kierrättämällä.
– Moni luulisi, ettei kalat paljon vapaalla kiinnosta, mutta kyllä me kaikki taidamme olla sellaisia elämäntapaintiaaneja, että kalastamme vielä vapaa-ajatkin, Rahikkala nauroi.