Kalankasvatusta merialueilla haluttiin helpottaa, mutta toisin kävi: lupien odottelu vie vuosia ja voi maksaa jopa 150 000 euroa

Manner-Suomen vesiviljelystrategian 2030 tavoite on kehittää vesiviljelyelinkeinoa ja nostaa kotimaisen kasvatetun kalan tuotantoa ympäristöystävällisesti.
Pyrkimyksistä huolimatta lupaprosessit ovat yhä usein pitkiä, hankalia ja epävarmoja.

Kalankasvattajaliiton Sankelo: ”Poliittisen ohjauksen puutteen johdosta virkamiesten mielipiteet korostuvat päätöksissä”

Kalankasvattajaliiton Sankelo: ”Poliittisen ohjauksen puutteen johdosta virkamiesten mielipiteet korostuvat päätöksissä”

Juhlapuheita on pidetty, mutta Suomi ja muut EU-maat ovat laiminlyöneet kalanviljelyn toimintaedellytysten parantamista jo vuosia. Vesiviljely on osa EU:n sinistä taloutta ja jos se toteutetaan kestävästi sen hiilijalanjälki voi olla pienempi kuin muilla proteiinin lähteillä.

Nina Helenius aloitti VARELYn kalatalouspalvelut-yksikön yksikönpäällikkönä

Nina Heleniuksen johtama Kalatalouspalvelut-yksikkö tekee työtä elinkeinokalatalouden toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi. Kalatalouden kasvua on toivottu jo pitkään niin elinkeinon kuin hallinnon piirissä. Myös uuden yksikönpäällikön mukaan kalankasvatus on yksi keino vastata hallitusohjelman tavoitteeseen kotimaisen kalan kulutuksen lisäämisestä. ”Vesiviljelytoimijan toimintatavat ja vastuullisuus ovat merkille pantavaa ja luovat uskoa, että tämä sama huomataan muuallakin.”

Suomeen julistettiin kansallinen kirjolohipäivä

Suomeen julistettiin kansallinen kirjolohipäivä

Torstaina 2.11.2023 vietettiin kalatalouden superpäivää. Melkein 250 kala-alan Ammattilaista kokoontui Pro Kalan järjestämille innovaatiopäiville. Samana päivänä vietettiin Finnforellin lanseeraamaa kansallista kirjolohipäivää. Kirjolohipäivän tarkoitus oli lisätä suomalaisten tietoutta kirjolohesta ja kotimaisesta kalataloudesta sekä saada kuluttajat pohtimaan, mistä heidän syömänsä kala tulee. Päivä alkoi kalakeskustelulla MTV 3:n Huomenta Suomessa ja jatkui Helsingin Narinkkatorilla kirjolohikeitolla.

Kalan kulutus 2022

Suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa lähes neljä ja puoli kiloa ja tuontikalaa noin kahdeksan ja puoli kiloa asukasta kohti vuonna 2022. Kotimaisen kalan kulutus on laskettu fileepainona ja tuontikalan kulutus osin tuotepainona.